Asiani koskee viestipalvelu X:ssä julkaisemaanne tiedotetta. Tiedotteessa kerrotte jättävänne toistaiseksi Liiga-otteluiden jälkeiset pelaajien kättelyt pois ottelutapahtumista, koska pyritte ehkäisemään syksyn virustautien mahdollista leviämistä. Toteutatte kaikki muut ottelutapahtumaan kuuluvat seremoniat kuitenkin normaalisti.
Päätöksenne on täysin ymmärrettävä ele pelaajienne terveyden kannalta
ja on hyvä, että haluatte pitää siitä huolen. Kuitenkin pelkkä
kättelyjen jättäminen pois ei ole linjassa nykyajan tutkimustiedon
kanssa, mitä tulee erilaisten virusten leviämiseen. Ei kättelyn
välttämisessä ja käsihygieniassa mitään haittaa ole, mutta ei se
autuaaksi tee. Seuraavaksi saatte ison läjän faktoja:
Koronapandemian myötä virusten ilmalevitteisyyden tutkimus on
lisääntynyt, ja samoin ollaan havaittu kuinka monet virukset
leviävätkin pääosin ilmassa leviävinä aerosoleina eivätkä pelkkinä
pisaroina, jotka tippuvat ajan kuluessa maahan. Kun ihmiset
hengittävät toisten keuhkoissa olleen ilman aerosoleja, he saavat
tartunnan. Koronaviruksen lisäksi muita ilmalevitteisiä tauteja ovat
mm. legioonalaistauti, influenssa, tuhkarokko ja vesirokko.
Tartuntariskiä lisäävät puutteellinen ilmanvaihto, aerosolien
kulkeutuminen koko tilaan ja oleskelu tällaisessa tilassa pidempään.
Mainituista viruksista koronavirus voi aiheuttaa moninaisia
terveyshaittoja: lieväkin sairastaminen lisää riskejä sydän- ja
verisuonitauteihin, ja riski on vielä vuoden jälkeenkin 39 prosenttia suurempi koronaa sairastamattomiin
verrattuna. Virus voi myös aiheuttaa monenlaisia neurologisia ja hermostollisia oireita: keskittymis- ja muistihäiriöt, hajuaistin katoaminen, masennus ja "aivosumu".
Koronan sairastaminen myös heikentää immuunijärjestelmän toimintaa,
jolloin ihminen on alttiimpi sairastumaan moniin sellaisiin
sairauksiin, jotka immuunijärjestelmä voisi normaalisti päihittää
helposti. Osa lääkäreistä on verrannut tätä HI-viruksen tuomaan
immuunikatoon. Esimerkiksi RS-viruksen ja keuhkokuumeen laajemman leviämisen on nähty johtuvan koronaviruksen aiheuttamasta
immuunijärjestelmän säätelyhäiriöstä. Olette varmasti lukeneet lehdistä
kuinka sairastelu on kasvanut, ja koronavirus on tässä siis eräs tärkeä
osatekijä.
Toistuva koronan sairastaminen on erityisesti haitallista, ja se voi
johtaa pitkäksi koronaksi (engl. long covid) kutsuttuun krooniseen
terveysongelmaan. Pitkää koronaa kuvaillaan krooniseksi
monijärjestelmälliseksi sairaudeksi, joka vahingoittaa useita elimiä ja
jolla voi olla merkittävästi elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia.
"Vaikka vakavat sydänkomplikaatiot ovat harvinaisia, pitkästä koronasta kärsivät urheilijat kokevat usein oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta, sydämentykytystä ja liikunnan sietokyvyttömyyttä.
Pitkästä koronasta kärsivien urheilijoiden hoidossa on ratkaisevan tärkeää, että monialaiset tiimit osallistuvat yksilöllisten ja jäsenneltyjen paluuohjelman laatimiseen. Tämä korostaa, kuinka tärkeää on tunnistaa pitkä korona urheilijoilla, lisätä tietoisuutta sen mahdollisista vaikutuksista ja toteuttaa strategioita, joilla varmistetaan turvallinen paluu urheiluun."
Eli korona ja monet muut virukset ovat hyvin haitallisia urheilijoille.
Miten niitä voi sitten torjua? Mikä on parempi vaihtoehto kuin pelkkä
kättelemisen välttely?
Vastaus on ilmahygieniassa ja hengityssuojaimissa. Suosittelen
lukaisemaan THL:n sivulta hengitystieviruksista ja sisäilmasta. Citizenshield-hankkeen sivuilta löytyy mahtava kansantajuinen
kokoelma artikkeleja ilmahygieniasta. Maailman terveysjärjestö
WHO:n sivuilta ja Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC:n sivuilta löytyvät myös hyvät oppaat ilmalevitteisten virusten
torjuntaan. Kannattaa myös perehtyä suomalaiseen tutkimukseen
ilmahygieniasta ja maskeista, kuten VTT ja Työterveyslaitos ovat tutkineet.
Jos tämä ei ole tarpeeksi, kannattaa miettiä miten Suomen
olympiajoukkue toimi vuoden 2024 olympialaisissa. Olympiakylässä
käytettiin Lifa Air Oy:n ilmanpuhdistimia ja FFP2-hengityssuojaimia. Olympiakylässä käytettiin myös ilmanpuhdistimia, joilla tavoiteltiin muita puhtaan sisäilman tuomia terveyshyötyjä, kuten "virkeämpi olo, parempi unenlaatu tai allergia- ja hengitysoireiden helpottuminen.". Olympiajoukkueen jäseniä myös ohjeistettiin käyttämään maskeja kisoihin matkustettaessa ja paikan päällä kisaruokaloissa ja busseissa.
Toisin sanoen ottelujen jälkeisten kättelyjen välttely ei ole mitään
muuta kuin placeboa, kun virukset leviävät hengitysilmankin kautta.
Teillä on mahdollisuus soveltaa nykyaikaista tieteellistä tietoa
virusten leviämisestä omaan toimintaanne ja konkreettisesti osoittaa,
että koronapandemiasta on opittu jotain. Tiedätte varmasti sanonnan
"urheilija ei tervettä päivää näe", ja on olemassa keinoja, joilla
lisätä näiden terveiden päivien määrää. Te voitte joko suunnata kohti
terveempää tulevaisuutta, jossa on sovellettu uutta tietoa, tai jäädä
kiinni menneeseen ja kuvitella, että pelkkä kättelyn välttäminen
riittää. Teidän valintanne!
"Jos korona olisi oikeasti vaarallinen, sille tehtäisiin jotain!"
Ilta-Sanomat 24. syyskuuta 2021.
Syksy 2021, disinformaatio ja misinformaatio
Tässä kohtaa on päästettävä Mastodonissa koronasta usein tuuttaava Turvanen ääneen:
Medialla on ollut iso rooli Suomessa. Pienessä maassa tiedetoimittajat ovat harvassa ja tavalliset toimittajat eivät ilmeisesti erota asiantuntijuutta karismaattisesta mutuilusta. Sanoma-konsernilla on huomattavan suuri tapahtumabisnes, joka kärsi pandemiasta valtavasti, joten heillä oli voimakas lyhyen tähtäimen intressi saada ihmiset liikkeelle. Käsittääkseni myös sanomalehtien mainostulot olivat kärsineet. Amerikkalaiset öljypohatat harrastivat samaa mitä ilmastonmuutoksen kanssa, eli täyttivät maailman disinformaatiolla, mikä vaikutti myös Suomeen. Venäjän trollitkin kantoivat kortensa kekoon ihmisten uskomusten ja poliittisen tahdon muokkaamisessa. Mastodonissa on vähemmän botteja ja ammattitrolleja, ja se todellakin näkyy ja tuntuu.
THL on näivetetty leikkauksilla jo aiemmin ja ajautunut riippuvaiseksi lääkefirmojen rahoituksesta, eikä sillä ole kykyä hoitaa tehtäviään kunnolla. Auktoriteeteista turvaa hakevat poliitikot ja kansalaiset eivät ole saaneet sieltä pätevää asiantuntija-apua, vaan usein mitä kummallisempia ja miellyttävämpiä perusteluita miksi ei tarvitse tehdä mitään. Kaiken kukkuraksi lääketieteen puolella on maailmanlaajuisesti vallinnut vuosikymmenien ajan sitkeästi täysin virheellinen käsitys patogeenien leviämiseen olennaisesti liittyvästä aerosolifysiikasta, mikä on tehnyt tunnettujen tehokkaiden torjuntakeinojen omaksumisesta vaikeaa. Ja ihmisethän uskovat ennemmin itsevarmaa lääkäriä kuin fyysikkoa kaikessa vähänkään viruksiin liittyvässä. Myös pandemian alun viranomaisten suoranaisilla valheilla maskien toimimattomuudesta on todella pitkä varjo. Keittiöpsykologina sanon, että sotkuun vaikuttavat myös arvovaltakysymykset, virheiden myöntämisen vaikeus ja niistä vastuuseen joutumisen pelko.
Syksyllä 2021 pääministeri Sanna Marin julisti lehdissä innokkaasti "nyt saa mennä, kokea ja tehdä". Samoin THL:n silloinen johtaja Mika Salminen julisti, kuinka pandemian loppu olisi edessä. Koronarokotukset olivat täydessä vauhdissa ja rokotekattavuuden kasvaessa uskottiin rajoituksista voitavan luopua muutamien kuukausien sisällä, jotta päästäisiin "takaisin normaaliin". Tapahtumien ja ravintoloiden aukiolo haluttiin mahdollistaa koronapassin avulla, ja "täysin rokotetuille voi aueta ovi paratiisiin". Syntyi toiveikas ilmapiiri, johon media tuli mukaan, etenkin Turvasen mainitsema tapahtumajärjestäjiä omistava Sanoma-konserni.
Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen kirjoitti pääkirjoituksessaan, kuinka "korona loppuu siinä vaiheessa, kun kukin meistä itse päättää lakata pelkäämästä" ja kuinka lehden uutisoinnin painopistettä päätettiin siirtää kohti "elämää koronan kanssa" ja kasvavaa rokotuskattavuutta. Lehti lopetti muiden medioiden tavoin päivittäisen uutisoinnin koronavirustartuntamääristä.
Tapahtumajärjestäjät ja ravintola-ala olivat kärsineet koronarajoituksista, joten ihmisiä haluttiin tapahtumiin, keikoille, kauppakeskuksiin ja ravintoloihin. Ihmisten haluttiin "päästämään irti pelosta" ja kuluttamaan, ihan sama mitä heidän terveydelleen kävisi. Sanoma pyrki käyttämään isona mediatalona valtaansa manipuloidakseen ihmisiä tavoitellakseen omaa lyhytaikaista etuaan.
Mitä tämän jälkeen tapahtui? Siihen palataan tuonnempana.
Turvanen mainitsee myös koronasta levitettävän disinformaation merkityksen. Tämä disinformaatio voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Ensimmäisessä kategoriassa ovat huuruiset salaliittoteoriat, jotka ovat omiaan InfoWarsin ja MV-lehden kaltaisille valemedioille. Koronan väitetään olevan milloin bioase, globalistien juoni tavallisen kansan päänmenoksi tai kobran myrkkyä. Maskien väitetään sisältävän mikroskooppisia muovimatoja ja rokotteiden tappavan ihmisiä yhtäkkisesti. Lääkkeeksi tarjotaan hevosten matolääke ivermektiiniä, jonkun puoskarin ihmepillereitä tai vaikkapa peräsuolen otsonointia. Tällainen disinformaatio on helpointa tunnistaa.
Toisen tyypin disinformaatio on katalampaa ja hienovaraisempaa. Tällaisten näkemysten esittäjät esiintyvät "toisinajattelijoina" ja "keskitien kulkijoina", jotka tietävät "vouhkaajia" paremmin, miten koronavirukseen tulisi suhtautua. Heidän mielestään koronaan tulisi suhtautua kuin mihin tahansa hengitystieinfektioon eikä mitään torjuntatoimia tarvitsisi käyttää. Tämä näkemys perustuu usein Great Barringtonin julistukseen, joka edustaa yhdysvaltalaisissa oikeistolaisissa ajatushautomoissa kehitettyä lähestymistapaa, jossa korostetaan laumasuojan saavuttamista tartuntojen kautta. Tämän lähestymistavan kannattajat väittävät usein, että rajoitukset ja suojatoimet aiheuttavat enemmän vahinkoa kuin itse virus. Heidän argumenttinsa perustuvat usein valikoivaan tiedon käyttöön ja näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM, evidence based medicine) periaatteiden väärinkäyttöön. He voivat esimerkiksi korostaa yksittäisiä tutkimuksia, jotka tukevat heidän näkemyksiään, mutta sivuuttavat tutkimukset, jotka puhuvat niitä vastaan. Tällä tavoin he luovat kuvan siitä, että heidän näkemyksensä ovat tieteellisesti perusteltuja, vaikka todellisuudessa ne perustuvat usein harhaanjohtaviin tai vääriin oletuksiin.
Disinformaatiosta löytyy siis laadullisia eroja, mutta niiden levittäjien välillä on niin paljon yhteneväisyyksiä, että heistä piirrettävä Venn-diagrammi on käytännössä kaksi ympyrää päällekkäin. Ikävä kyllä Suomessa terveysviranomaisten viestinnässä on paljon yhteistä jälkimmäisen kaltaisen disinformaation kanssa, vaikka heidän kohdallaan tulisi pikemminkin puhua misinformaatiosta.
Kuitenkin Opettaja-lehden haastattelussa saman vuoden elokuussa Helve sanoi, että "koronaa torjutaan kuten muitakin viruksia" esimerkiksi pesemällä käsiä. Mitään ei kerrota aerosoleina leviävän taudin torjumisesta tai reikäjuustomallista toisin kuin Sisäilmayhdistyksen seminaarissa.
...toista viestiä tavalliselle kansalle.
Muita esimerkkejä THL:n epäjohdonmukaisesta viestinnästä löytyy ties kuinka paljon. Esimerkiksi joulukuussa 2021 julkaistiin tiedote, jossa kerrottiin totuudenmukaisesti koronaviruksen ilmaleviämisestä ja kuinka sitä voidaan ehkäistä parantamalla ilmanvaihtoa. Tiedotteessa myös kuvaillaan usean suojakeinon yhdessä käytettynä torjuvan koronaa parhaiten, reikäjuustomallin tapaan. Myöhemmin THL irtisanoi henkilöstöään toukokuussa 2024, minkä myötä myös laitoksen sisäilmatutkimus lopetettiin.
Tällä on ehkä ollut vaikutusta myös viestintään. Syyskuussa 2024 järjestetyssä THL:n kansalaiswebinaarissa syksyn tautitilanteesta koronavirus niputetaan yhteen rs-viruksen, influenssan ja hinkuyskän kanssa, vaikka koronavirus on näihin verrattuna hyvin erilainen. Tämän niputtamisen takia suojautumisohjeeksi annetaan muun muassa käsienpesu eikä maskeista sanota sanaakaan, vaikka koronan ilmalevitteisyys kuitenkin myönnetään kiemurrellen. Tällainen viestintä luo valheellisen kuvan, että koronavirus olisi kuin flunssa, mikä vähentää ihmisten halua suojautumiseen sitä vastaan.
THL:n lisäksi räikeänä esimerkkinä on nostettava esiin kukas muukaan kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ylilääkäri Asko Järvinen. Pandemian alussa hän esitti, kuinka terveet ihmiset on saatava sairastumaan koronaan laumasuojan saamiseksi, myöhemmin hänestä koronan aerosolileviäminen oli "vain pelottelua" ja sittemmin hän on väittänyt sairastamisen lisääntymisen johtuvan koronarajoituksista. Järvisen virheellisiä näkemyksiä on käsitelty aiemmin tässä blogissa, ja Nullius In Verba -kollektiivi on tehnyt niistä monta oikaisupyyntöä; tämä kertokoot ihan tarpeeksi, kuinka pihalla koronaviruksesta Järvinen kaikkiaan on.
Media on ollut kyvytön haastamaan asiantuntijoiden esittämiä virheellisiä näkemyksiä, ja niitä on usein esitetty vailla kritiikkiä. Viestintäkouluttaja Katleena Kortesuon kirjoituksessa "Journalismin kolme mustaa pistettä" kuvataan hyvin median ongelmia, jotka ovat näkyneet myös koronauutisoinnissa: koska toimittajilla on kiire, kaikkia väitteitä ja lähteitä ei ehditä tarkistaa, ja esimerkiksi tutkimuksia voidaan siteerata väärin. Väärä tieto leviää eteenpäin kymmeniin lehtijuttuihin, ja toistamisen kautta väärää tietoa saatetaan alkaa pitämään totuutena. Tällaisen toiminnan välttämiseksi JSN:n journalistin ohjeiden seitsemäs kohta sanoo journalistin velvollisuudeksi pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, ja yhdeksäs kohta velvoittaa tietojen tarkistamiseen mahdollisimman hyvin, "myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu".
Asiantuntijoiden puutteellinen ja ristiriitainen viestintä on vaikuttanut kielteisesti ihmisten käsityksiin koronaviruksesta ja siltä suojautumisesta, mikä on vuorostaan aiheuttanut vahinkoa ihmisten terveydelle ja yleisesti kansanterveydelle. Disinformaatio on hämmentänyt soppaa entisestään, ja myös tarjonnut miellyttäviä valheita: on helpompaa vaikkapa ajatella terveysongelmien lisääntymisen johtuvan koronarokotteista ja vuosien takaisista koronarajoituksista kuin oikeasti perehtyä koronaviruksen vaikutuksiin ja kohdata liian monta epämiellyttävää totuutta.
Syksystä 2021 nykypäivään
Mitä syksyn 2021 jälkeen tapahtuikaan? Esa Mäkisen pääkirjoitusta ja Helsingin Sanomien linjausta arvosteltiin mm. huolettomuuden suuntaan kallistumisesta, pitkän koronan sivuuttamisesta, toiveajattelusta, lukijoiden aliarvioinnista ja ylimielisyydestä. Nämä kuvasivat myös Suomen koronastrategian muutosta.
Rokotteiden tehokkuutta käytännössä tartuntoja ja sairaalahoitoa vastaan ei haluttu tarkkailla ennen kuin nopeasti päätettiin rajoitusten ja suojatoimien purkamisesta. Rokotusten tehokkuuteen luotettiin liikaa pandemian päättävänä ihmelääkkeenä, vaikka jo deltavariantti pystyi kiertämään rokotuksista syntynyttä immuniteettia. Sen sijaan, että aiemmin esiteltyyn reikäjuustomalliin perustuen olisi parannettu julkisten tilojen ilmahygieniaa, normalisoitu maskien käyttöä (edes terveydenhuollossa) ja lisätty testaamista, vastuu koronan torjunnasta siirrettiin yksilön harteille rokotuksilla, Koronavilkku-mobiilisovelluksella ja koronapassilla. Koronatartunnat ja pienellä viiveellä myös koronakuolemat ja sairaalakuormitus lähtivät isoon nousuun.
Vuoden 2021 lopulla ilmaantui koronan siihen asti tartuttavin "evoluution joululahjaksi" uumoiltu omikronvariantti, joka kasvatti entisestään tartuntojen ja kuolemien määrää. Sairaalat ja tartuntojen jäljitys ruuhkautuivat. Variantti kykeni kiertämään vielä paremmin aiempaa tartunnoista tai rokotuksista tullutta immuniteettia. Sen sijaan, että sulkutoimilla tartunnat olisi saatu tarpeeksi alas, minkä jälkeen olisi käytetty aiemmin esiteltyjä kevyempiä suojatoimia, päätettiinkin nostaa kädet ylös viruksen edessä ja luopua koronan torjunnasta keväällä 2022. Sosiaali- ja terveysministeriö, perhe-ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja monet muut vastustivat suojatoimien purkamista, mutta pääministeri ja muut ministerit jyräsivät heidät.
Jos syksyllä 2021 julistettiin koronan olevan "ihan kohta ohi", keväällä 2022 kuin veitsellä leikaten viestiksi vaihtuikin "korona on ohi". Jos ennen koronan riskiryhmistä välitettiin sanoen "pidetään huolta toisistamme", sen tilalle tuli amerikkalaisittain sanottuna "fuck you, I got mine".
Disinformaation, viranomaisten puutteellisen ja poukkoilevan viestinnän, median toiminnan ja koronatoimien yhtäkkisen päättämisen myötä ollaan päädytty nykytilanteeseen:
Testejä ei tehdä, koska "ei joka nuha tarvitse nimeä". Lievistä koronan oireista huolimatta saatetaan mennä kouluun, töihin ja päivähoitoon tautia levittämään. Sairaaloissa ei käytetä maskeja, ja ennestään sairaana sinne tullut potilas saattaa saadakin mukanaan koronan. Mediassa ihmetellään sairastelun lisääntymistä, eikä syy-seuraussuhdetta osata ollenkaan arvata. Influenssarokotteita kyllä mainostetaan televisiossa ja radiossa, muttei koronarokotteita. Arkipäiväisessä kielenkäytössä esiintyvät termit "korona-aika" ja "koronan jälkeen". Pitkästä koronasta kärsivät ja riskiryhmät kuten immuunipuutteiset ja vanhukset on jätetty oman onnensa nojaan. Maskia käyttävien lasten näkeminen televisiossa aiheuttaa someraivon.
Koronavirukseen suhtautuminen Suomessa muistuttaa käsittelemättä jäänyttä traumaa. Trauma ei kuitenkaan parane ongelman kieltämisellä. Todellisuus on kohdattava, ja se on jo iskemässä vasten kasvoja.
Kevät 2022 yritetään virallisessa kertomuksessa esittää jonkinlaisena koronakriisin loppupisteenä, vaikka korona-aallot ja kuolemat eivät loppuneet siihen. Suomessa koronaan on kuollut kaiken kaikkiaan yli 13 000 ihmistä. Vuonna 2022 joka kymmenes ihminen kuoli koronaan, ja korona oli silloin tärkein syy kuolleisuuden kasvuun. Erityisen korkeaa kuolleisuus oli marraskuussa 2023, jolloin kuoli eniten ihmisiä koko pandemian aikana. Myös vuoden 2024 marraskuussa Suomen ylikuolleisuus oli Euroopan suurinta verrattuna kuukausittaiseen kuolleisuuteen vuosina 2016–2019. Tämä ylikuolleisuus ilmeni samaan aikaan syystalven korona-aallon kanssa.
Ylikuolleisuus EU-alueella marraskuussa 2024 verrattuna vuosiin 2016–2019. (Eurostat)
Vaikka korona ei tappaisikaan, lisää sen sairastaminen riskiä monenlaisiin terveysongelmiin, ja etenkin toistuvasta sairastamisesta tulee kumulatiivista vahinkoa. Koronan tuomia terveysongelmia on käsitelty aiemmin laajemmin tässä blogissa.
Kun immuunijärjestelmä ei toimi kunnolla koronan sairastamisen jälkeen, riski sairastua sellaisiin sairauksiin, jotka se voisi muuten päihittää helposti, kasvaa. Talven ja kevään aikana Suomea ovat koetelleet ennennäkemättömän suuret hinkuyskä-, mykoplasma- ja influenssaepidemiat. Muista tartuntataudeista mm. loistauti giardaasin, denguekuumeen, tuberkuloosin ja hepatiitin esiintyvyys on myös kasvanut jyrkästi.
Koronan sairastaminen voi johtaa myös johtaa "pitkään koronaan", krooniseen monijärjestelmälliseen sairauteen, joka voi heikentää merkittävästi elämänlaatua. THL:n tietojen mukaan yhteensä yli 48 000 suomalaista on saanut pitkän koronan diagnoosin vuosina 2021–2025. Määrä on kuitenkin todennäköisesti isompi, koska useat diagnoosit, jotka sopivat pitkän koronan oireisiin, ovat moninkertaistuneet vuoteen 2019 verrattuna. Pitkää koronaa ei tunneta Suomessa tarpeeksi hyvin, minkä takia se voidaan diagnosoida väärin esimerkiksi mielenterveyden häiriöksi. Suomessa myös vaalitaan käsitystä, jonka mukaan pitkä korona on toiminnallinen häiriö.
Toiminnallisella häiriöllä tarkoitetaan, ettei oireilla ole selkeää lääketieteellistä tai fysiologista selitystä, minkä takia potilaiden kokemuksia saatetaan vähätellä ja hoidosta tulee puutteellista. Etenkin HUSin Pitkittyneiden oireiden klinikan lääkärit ovat esittäneet pitkän koronan olevan toiminnallinen häiriö, vaikka tälle ei löydy kansainvälisen tutkimusnäytön valossa juurikaan todisteita. Tämä on herättänyt paljon kritiikkiä: esimerkiksi Suomen Covid -yhdistys on kritisoinut HUSia oman näkökulmansa pönkittämisestä, moniäänisen ja kriittisen keskustelun tukahduttamisesta ja vuorostaan mediaa HUSin myötäilystä.
Ympäristöterveyden emeritusprofessori Matti Jantunen on esittänyt arviossaan lokakuussa 2023, että koronapandemian tuoma kuoleman riskin kasvu on kohdistunut toisaalta päiväkoti- ja peruskouluikäisiin lapsiin (0–14v), toisaalta aktiivisimmassa työiässä olevien ja perheiden ruuhkavuosia viettävien aikuisten (40–59v) ikäluokkiin. Riskin kasvu on ollut pienintä 60–90-vuotiaiden ikäluokissa. Hänen mukaansa koronan tuomat pitkäaikaiset terveyshaitat tulevat kumuloitumaan etenkin nuoressa ja työikäisessä väestössä jokaisen uuden ja toistuvan tartunnan kautta.
Mikä osa tätä tilastoa on "korona-aikana" ja "koronan jälkeen"? Milloin hybridi-immuniteetti alkoi toimia? (koronatilastot.fi)
Mutta hetkinen, koronapandemian piti olla ohi! Koronan piti olla muuttunut harmittomaksi virukseksi muiden joukossa, eikä se ole ongelma kuin riskiryhmille, niinhän täällä Suomessa sanotaan!
Katsotaanpas, miten asioihin suhtaudutaan muualla maailmassa.
"Syökööt sitten virusta!"
Maailman terveysjärjestö WHO:n edustajat Michael Ryan, Tedros Adhanom Ghebreyesus ja Maria Van Kerkhove Sveitsin Genevessä maaliskuussa 2020.
Maailman terveysjärjestö WHO julisti toukokuussa 2023 koronavirukseen liittyvän kansainvälisen kansanterveysuhan päättyneeksi. Tämä on eri asia kuin julistaa itse koronapandemia päättyneeksi. Kansainvälisellä kansanterveysuhalla tarkoitetaan WHO:n määritelmää poikkeukselliselle tilanteelle, jossa jokin tauti aiheuttaa kansanterveydellisen riskin useissa maissa leviämisensä vuoksi, minkä takia vaaditaan koordinoitua kansainvälistä toimintaa. Ennen koronaa tällainen hätätila on julistettu mm. zikaviruksen takia vuonna 2015 ja sikainfluenssan takia vuonna 2009.
WHO:n pääjohtaja tohtori Tedros Adhanom Ghebreyesus erikseen korosti puheessaan medialle, kuinka koronavirus on edelleenkin maailmanlaajuinen terveysuhka, johon kuolee yksi ihminen joka kolmas minuutti, ja kuinka miljoonat ihmiset kärsivät edelleenkin viruksen jälkivaikutuksista. "Huonoin asia, mitä mikään maa voi nyt tehdä, on käyttää tätä uutista syynä varuillaan olemisen lopettamiseen, purkaa rakennetut järjestelmät, tai lähettää viesti kansalaisilleen, ettei koronaviruksesta ole syytä huolestua. Tämä tarkoittaa, että maiden on aika siirtyä hätätilasta hallitsemaan koronaa muiden tartuntatautien rinnalla."
Ironista kyllä, media Suomessa ja maailmalla uutisoi usein virheellisesti, kuinka WHO olisi julistanut koko koronapandemian päättyneeksi. Näin julkisessa keskustelussa jäi elämään valhe, että koronapandemia olisi ohi. Suomen media ja päättäjät kuitenkin sivuuttivat tätä seuranneet WHO:n kannanotot koronaviruksesta:
Helmikuussa 2024 WHO:n koronatoimien tekninen johtaja ja WHO:n uusien tautien ja zoonoosien yksikön päällikkö tohtori Maria Van Kerkhove sanoi Scientific Americanin haastattelussa, kuinka pandemia ei vieläkään ole ohi. Hän piti hallitusten itsetyytyväisyyttä huolestuttavana viruksen holtittomasta maailmanlaajuisesta leviämisestä huolimatta. Hän näki edelleen ongelmana puutteet diagnostiikan, lääkkeiden ja rokotteiden saatavuudessa, disinformaation vaikutuksen ja etenkin Yhdysvalloissa suojakeinojen kuten maskien politisoinnin. Hän ei kuitenkaan sanonut, että maailman pitäisi lopettaa kaikki muut toimet ja keskittyä koronaan; hänen mielestään paljon oli vielä tehtävissä, eikä "tilannetta tulisi päästää lipsumaan."
Joulukuussa 2024 Ghebreyesus sanoi medialle, kuinka "emme voi puhua koronasta menneessä aikamuodossa", koska virus "on vieläkin keskuudessamme, se aiheuttaa edelleen akuuttia tautia ja 'pitkää koronaa', minkä lisäksi se vieläkin tappaa." Jos jokin uusi pandemia tulisi, hänen mielestään maailma joutuisi edelleenkin kokemaan samoja heikkouksia ja haavoittuvuuksia, jotka antoivat koronavirukselle jalansijaa. Hän myös näki, että maailma oli kuitenkin oppinut monia kivuliaita asioita pandemiasta, ja ottanut merkittäviä askelia vahvistaakseen suojansa tulevia epidemioita ja pandemioita vastaan. "Maailma saattaa ehkä haluta unohtaa koronan, mutta meillä ei ole sellaiseen varaa."
***
Joe Biden ja Kamala Harris elokuussa 2020.
Yhdysvaltojen toiminta koronan suhteen on Suomen ohella hyvä esimerkki, kuinka monet maat toimivat päinvastoin kuin mitä WHO sanoo. Donald Trumpin tultua uudestaan presidentiksi on totta kai tapahtunut suoranaista vandalismia kansanterveyttä kohtaan ja kaikista muutoksista on hankala pysyä perillä. Vaikka Joe Biden teki paljon hyviä asioita, koronan nykytilaan maassa kuitenkin päädyttiin hänen presidenttikaudellaan.
Joe Biden lupasi presidentinvaalikampanjassaan 2020 hoitavansa koronakriisin Donald Trumpia paremmin ja "laittavansa viruksen aisoihin". Niinpä kesällä 2021 maassa aloitettiin massiivinen rokotuskampanja koronaa vastaan, ja Biden lupasi "absoluuttisen varmasti" kuinka rokotetut olisivat täysin suojattuja tartunnoilta, vakavalta taudilta ja kuolemalta. Suomen tavoin päättäjät ja media alkoivat luomaan ilmapiiriä, että korona olisi pian ohi ja pelkkä rokottautuminen riittäisi suojautumiseksi – "vax-and-relax". Bidenin presidenttikauden ensimmäisen sadan päivän aikana koronarokotteita ehdittiinkin antaa yli sata miljoonaa annosta.
Asiantuntijat olivat varoittaneet Bidenin hallintoa koronan torjunnan pohjaamisesta pelkästään rokotuksiin, mutta Biden päätti laittaa kaiken peliin rokotusten varmuudesta. Omikronvariantin ilmaantuminen pisti pakan sekaisin, aivan kuten Suomessa. Suojatoimista luovuttiin myöhemmin asteittain, mutta se perustui enemmänkin maan talouseliitin mielistelyyn kuin virukseen liittyviin tieteellisiin syihin. Tätä problematiikkaa on käsitelty blogin edellisessä kirjoituksessa.
Biden koki myös poliittista painetta: hänen hallintonsa käyttämä analytiikkayritys Impact Research lähetti helmikuussa 2022 muistion koronastrategiasta. Muistiossa kehotettiin Bidenia ja demokraatteja julistamaan koronan kriisivaihe päättyneeksi ja ottamaan kunnia tehdyistä koronatoimista. Koska monet amerikkalaiset olivat "väsyneitä" koronarajoituksiin ja huolestuneempia koronan vaikutuksista talouteen, Bidenin haluttiin asettuvan heidän puolelleen. Hänen haluttiin viestivän, ettei koronan tuoma uhka ole samanlainen kuin vuonna 2020 ja kuinka "käytössä olisi nyt työkaluja koronan torjuntaan ja sen kanssa elämiseen". Koska monien amerikkalaisten mielestä pandemia olisi ohi kun korona olisi laantunut "influenssan kaltaiseksi lieväksi sairaudeksi", Bidenin ei haluttu julistavan viruksen hävittämistä pandemian loppupisteeksi. Jotta demokraatit näyttäytyisivät kyvykkäinä kriiseissä toimimisessa vuoden 2022 välivaalien varjossa, Bidenin haluttiin lopettavan puhumisen koronarajoituksista ja epävarmasta tulevaisuudesta.
Aiemmin mainittu Great Barringtonin julistukseen yhdistetty disinformaatio oli myös ujuttanut lonkeroitaan koronasta käytävään julkiseen keskusteluun. Koko Yhdysvaltain poliittinen kenttä liberaaleista konservatiiveihin omaksui huomaamatta samoja ajatuksia, jotka olivat kuuluneet aiemmin vain rokotevastaiselle liikkeelle:
Virukset ja bakteerit ovat muka hyödyllisiä immuunijärjestelmän toiminnan kannalta. Kansanterveydelliset toimet virusten torjuntaa varten ovat muka vahingollisia ihmisille. Patogeenien torjunta ei muka kuulu kansanterveyteen ja tämän kannattajat leimataan ääriajattelijoiksi, vaikkapa "zero-covid -hörhöiksi". Terveys typistetään vain yksilön omiksi valinnoiksi, vaikka kyse on oikeasti yhteisistä valinnoista. Riskiryhmistä ei tarvitse välittää, vaan he kuolisivat muutenkin, joten heille annetaan valinnaksi joko eristäytyä loppuiäkseen tai kuolla. Vain vahvat selviävät ja heikot kuolevat, mikä nähdään osana normaalia elämää.
Toisin sanoen poliittisen hyödyn tavoittelu, talous ja liika luottaminen rokotteisiin ajoivat kansanterveyden edelle, ja siinä sivussa avattiin ovi tiedevastaiselle retoriikalle. Biden ei onnistunut "laittamaan virusta aisoihin", vaan hänen hallintonsa toiminta johti viruksen holtittomaan leviämiseen, kasvaneeseen kuolleisuuteen ja vammautumisiin.
Mutta mikä teki tästä kaikesta kieroa?
Kun Biden piti puheen Richard Montgomery High Schoolissa vuoden 2022 elokuussa, koulun jumppasalin ikkunat poistettiin väliaikaisesti, jotta sinne saatiin korkealaatuinen ilmanvaihto. Tämä tapahtui samaan aikaan kun Montgomeryn piirikunnassa oli korkea koronan ilmaantuvuus. Piirikunnan vanhempainyhdistys oli närkästynyt tapahtuneesta ja sosiaalisessa mediassa julkaistiin kuvia ulos laitetuista isoista ilmanvaihtokoneista. Samaan aikaan maan viranomaiset vakuuttelivat koulujen olevan koronaturvallisia ja heidän neuvonsa olivat luokkaa "peskää käsiä ja yskikää hihaan".
Maaliskuuhun 2024 asti kukaan ei voinut tavata Bidenia tai varapresidentti Kamala Harrisia ilman koronatestin tekemistä. Kun Elton John esiintyi Valkoisessa talossa syyskuussa 2022, kaikkien tapahtumaan osallistuvien tai siellä työskentelevien oli tehtävä koronatesti. Huhtikuussa 2023 Biden julisti koronavirukseen liittyvän kansallisen hätätilan päättyneeksi, mikä hankaloitti miljoonien amerikkalaisten osalta rokotteiden, lääkkeiden ja testien saamista. The Nationinartikkelissa tästä sanottiin George Orwellin Eläinten vallankumousta mukaillen, kuinka "kaikki amerikkalaiset ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut amerikkalaiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset."
Samaan aikaan maan puolustusministeriön innovaatioyksikkö Defence Innovation Unit on kehitellyt rannekellon näköistä laitetta, joka voi tunnistaa koneoppimisen ja biometrisen datan avulla, sairastaako laitteen käyttäjä koronaa. Laite voi tunnistaa koronatartunnan parhaimmillaan 48 tuntia ennen oireiden ilmaantumista. Laitteen kehitys on osa innovaatioyksikön ja elektroniikkavalmistaja Philipsin Rapid Assessment of Threat Exposure (RATE) -projektia, johon kongressi myönsi yli 10 miljoonan dollarin rahoituksen.
Event Scan -niminen yritys tarjoaa välineitä ja palveluja organisaatioille tapahtumien kuten messujen, kokouksien ja konferenssien terveysturvallisuuden takaamiseksi. Näitä välineitä ja palveluja ovat mm. säännöllinen PCR- ja pikatestaus kannettavilla testilaitteilla paikan päällä, infrapunakamerat kävijöiden tarkastamiseen kuumeen varalta, kontaktinjäljtys, todistukset rokotuksista sekä geenitestaus. Event Scanin asiakkaita ovat Valkoisen talon lisäksi monet yritykset kuten Mastercard, Red Bull, Roblox, Pepsi, SpaceX ja Samsung.
Event Scanin verkkosivut
Toisin sanoen suuryritykset ja poliittinen eliitti Yhdysvalloissa tietävät, ettei korona ole mikään "hengitystieinfektioita aiheuttava virus muiden joukossa". Sama asia tiedetään totta kai muuallakin maailmassa:
Maailman talousfoorumin (WEF) kokoontuminen vuodelta 2023.
Talouseliitin tapahtumissa kuten Maailman talousfoorumilla Davosissa (WEF) ja Pietarin kansainvälisellä talousfoorumilla (SPIEF) on tiukatturvatoimet koronan varalta. Maailman talousfoorumin kävijöiltä vaaditaan negatiivinen PCR-testi sisäänpääsyä varten, kävijöille ja henkilökunnalle jaetaan hengityssuojaimia, minkä lisäksi käytössä ovat myös desinfioivat UV-valot ja ilmanpuhdistimet. Jos joku saa positiivisen koronatestin, hän ei enää pääse tapahtumaan mukaan. Tapahtuman tilat siivotaan ja tuuletetaan monta kertaa päivässä.
Ruutukaappaus Maailman talousfoorumin kävijöille annetusta ohjeesta vuodelta 2023.
Tästä päästäänkin takaisin Suomeen:
Suomessa eduskunnan kanslian toimintakertomuksessa 2021 kerrotaan, kuinka "koronan ilmateitse tapahtuvan leviämisen välttämiseksi ilmanvaihto muutettiin toimimaan täydellä teholla ilman taukoja". Samana vuonna eduskunnan istuntoja seuranneet saattoivat myös huomata eduskuntatalon väen käyttävän FFP2-hengityssuojaimia. Itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa taas on jo monta vuotta tehostettu ilmanvaihtoa ilmanpuhdistimilla, minkä lisäksi vieraille on tarjolla kasvomaskeja. Vieraita pyydetään huomioimaan muut kutsutut ja jättäytymään koronaoireiden iskiessä kotiin.
Päättäjien lisäksi koronalta suojautumisen merkitys ymmärretään myös urheilussa, hyvänä esimerkkinä vuoden 2024 Pariisin olympialaiset. Suomen olympiajoukkueen olympiakylässä käytettiin kotimaisen Lifa Air Oy:n ilmanpuhdistimia ja FFP2-maskeja. Viruksilta suojautumisen lisäksi ilmanpuhdistimilla tavoiteltiin muita puhtaan sisäilman tuomia terveyshyötyjä, kuten "virkeämpi olo, parempi unenlaatu tai allergia- ja hengitysoireiden helpottuminen". Olympiajoukkueen jäseniä myös ohjeistettiin käyttämään maskeja kisoihin matkustettaessa ja paikan päällä kisaruokaloissa ja busseissa. Tämän lisäksi paikan päällä käytettiin yli 40 000 euron hintaista PCR-testauslaitetta, jonka avulla oireisia urheilijoita voitaisiin tarpeen tullen testata koronan tai muun viruksen varalta, jotta mahdolliset tartuntaketjut voitaisiin katkaista ajoissa.
Toisin sanoen korona on yhtäkkiä vaarallinen ja siltä suojaudutaan kun kyseessä on eliitti, poliitikot, urheilijat tai julkisuuden henkilöt. Tavalliselle kansalle koronan uskotellaan olevan ohi ja "hengitystieinfektio muiden joukossa", mikä on merkittävässä ristiriidassa tieteellisen tutkimuksen ja WHO:n näkemysten kanssa. Tavallisen kansan annetaan näin sairastua toistuvasti koronaan, mikä tulee johtamaan pitkällä aikavälillä kroonisten terveysongelmien kasvuun, vammautumisiin ja kuolemiin. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n raportissa kesäkuulta 2024 "jopa ilman terveydenhuollon kustannuksia pitkä korona maksaa jäsenmaille 864 miljardia – 1,04 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa elämänlaadun ja työelämään osallistumisen heikkenemisen vuoksi." Vaikka koronatoimia ajettiin alas osin taloudellisten vaikuttimien takia, tulee siis talous pitkällä aikavälillä kärsimään.
Kaiken tämän jälkeen jäljelle jää yksi iso kysymys...
Yksi kysymys, monta vastausta
Miksi koronalle ei siis tehdä mitään?
Me ihmiset hahmotamme maailmaa hyvin pitkälti kertomusten kautta. Kun vastaanotamme uutta tietoa, pelkillä faktoilla, tilastoilla ja analyyseillä ei ole yhtä paljoa merkitystä kuin kertomuksella. Heijasteleeko tämä uusi tieto, miten me hahmotamme maailmaa? Sopiiko tämä tieto ymmärtämäämme kertomukseen?
Jotta kertomus voidaan omaksua, vaatii se järkevän rakenteen. Fiktiossa on monenlaisia rakenteita kertomuksille, jotka toistuvat läpi historian. Eräs tunnetuimmista rakenteista on kirjailija George Monbiotin kuvailema "palautumiskertomus" (engl. "restoration story"):
Pahat voimat uhkaavat maata. Sankari tai joukko sankareita nousee kapinaan näitä pahoja voimia vastaan. Pahoja voimia vastaan käydään taistelua, ja vaikka tilanne näyttää välillä toivottomalta, nämä pahat voimat lopulta voitetaan. Rauha palaa maan päälle ja kaikki on kuin ennenkin.
Tämänkaltainen kertomus voi olla monille tuttu vaikkapa Tarusta sormusten herrasta, ties kuinka monesta Marvelin supersankarielokuvasta ja Disneyn piirretyistä. Oikeassa maailmassa kertomus voi myös olla tuttu uskonnosta ja politiikasta.
Myös koronaviruksen ympärille on syntynyt oma "virallinen kertomuksensa" poliitikkojen, asiantuntijoiden ja median toiminnan seurauksena. Se on kärjistettynä tällainen, huomatkaa menneen aikamuodon käyttö:
Koronavirus saapui Suomeen vuonna 2020. Tapausmäärät alkoivat lisääntyä ja sairaalat vähitellen täyttyä koronapotilaista, mutta Suomen kansa pyrki sisukkaasti taistelemaan virusta vastaan. Rokotteiden tultua ja hybridi-immuniteetin avulla virukselta saatiin lopulta taitettua niskat ja sen jälkeen koronavirus laantui hengitystieinfektioiden aiheuttajaksi muiden joukossa. Virus oli tämän jälkeen vaarallinen vain vanhuksille ja riskiryhmille, ja perusterveille riitti rokotteen ottaminen. Samoin rajoitusten ja suojatoimien huomattiin olevan haitallisempia kuin itse virus. Elämä palasi vihdoin viimein normaaliksi.
Tässä vaiheessa on jo selvää, mikä kaikki tässä virallisessa kertomuksessa on vialla. Tämä on kuitenkin vetovoimainen kertomus, jonka kuvaa yhteiskunnan nykyistä suhtautumista koronavirukseen.
Kuten Turvanen alussa sanoo, asiaan vaikuttavat "arvovaltakysymykset, virheiden myöntämisen vaikeus ja niistä vastuuseen joutumisen pelko".
Tämä kertomus tarjoaa poliitikoille, asiantuntijoille ja medialle syyn, miksi mitään ei tarvitse tehdä. Jos ikävä totuus koronaviruksesta myönnettäisiin, he kaikki joutaisivat myöntämään virheensä ja kantamaan vastuunsa.
Poliitikot joutuisivat myöntämään, että he olivat ajaneet itsensä nurkkaan ensiksi purkamalla suojatoimet ennenaikaisesti ja lupailemalla, kuinka päästäisiin "takaisin normaaliin"; kun koronatilanne paheni, tästä ei pystynyt enää peruuttamaan. Asiantuntijat joutuisivat myöntämään, ettei koronavirusta vastaan synnykään laumasuojaa, pelkkiin rokotteisiin luottaminen ei auttanutkaan, kunnollisia neuvoja suojautumisesta ei annettu eivätkä ne 70-luvulla influenssasta saadut opit päteneetkään. Media joutuisi myöntämään, että "korona ei loppunutkaan, kun kukin meistä itse päätti lakata pelkäämästä" vaan pikemminkin paheni, koronaviruksesta johtuvista terveysongelmista ja kuolemista vaikeneminen tai vähätteleminen ei auttanut tilanteeseen, eikä suomalaisten asiantuntijoiden näkemysten toistaminen kritiikittä parantanut tilannetta.
Kertomukseen liittyy myös "suomalainen poikkeuksellisuus". Maamme sijaitsee syrjässä ja kieltämme pidetään hankalana. Olemme kansakuntana myös kokeneet monia hankaluuksia kuten sortokaudet, talvi- ja jatkosodan, suomettumisen Neuvostoliittoa kohtaan ja 90-luvun laman. Tämän takia uskomme olevamme muka omaa tietään kulkeva ja omat ratkaisunsa kehittävä poikkeuksellinen kansakunta. Suhteemme Venäjään on "erityinen", luontosuhteemme on "erityinen", jatkosodassa kävimme "erillissotaa" Neuvostoliittoa vastaan. Alkoholi- tai huumepolitiikkamme muuttaminen ei toimi, koska "meillä se on ihan eri asia". Eli siis muualla maailmassa ilmenevät kielteiset ilmiöt eivät koske meitä eikä muualla toimivia ratkaisuja voida soveltaa täällä, koska olemme niin poikkeuksellisia.
Tämä on näkynyt myös suhtautumisessamme koronavirukseen. Edelleenkin ihmisille annetaan koronalta suojautumiseksi ohjeeksi yleensä käsienpesu eikä maskeista tai ilmahygieniasta mainita mitään, vaikka korona on ilmalevitteinen. Koronan esitetään olevan "hengitysinfektio muiden joukossa" ja pitkää koronaa pidetään "toiminnallisena häiriönä". Mallia ei oteta kansainvälisestä tutkimuksesta ja muiden maiden asiantuntijoiden antamista neuvoista, vaikka syytä olisi. Kotimainen tutkimuskaan ilmahygieniasta ja maskeista ei päädy käytäntöön, mikä on ironista. Kuvittelemme kansallisen ylpeytemme olevan uhattuna. Tuhahdamme itseriittoisesti "kyllä me täällä Suomessa tiedetään ja osataan!"
Tästä kuvasta on tullut eräänlainen "suomalaisen poikkeuksellisuuden" symboli.
Ongelmaa pahentaa myös suomalaisten sokea auktoriteettiusko. Uskomme viranomaisten ja asiantuntijoiden olevan perillä tieteellisestä tutkimuksesta ja antavan meille parhaita mahdollisia neuvoja. Näin heidän päätöksiään ei kyseenalaisteta. Heidän ei tällöin tarvitse perustella näkemyksiään kunnolla tai ottaa huomioon uutta tietoa, joka on ristiriidassa heidän näkemystensä kanssa. Kyseenalaistajat nähdään "hankalina ihmisinä" tai "veneenkeikuttajina", joiden motiiveja epäillään.
"Suomalainen poikkeuksellisuus" ja sokea auktoriteettiusko ruokkivat toisiaan ja luovat myrkyllisen kulttuurin, jossa kriittinen ajattelu ja ulkopuolisten oppien hyödyntäminen jäävät taka-alalle.
Tähän valheelliseen kertomukseen eivät mahdu koronalta suojautuminen, viruksen tuomat terveyshaitat eikä varsinkaan pitkä korona. Kun nykyinen linja jatkuu, korona leviää holtittomasti, minkä takia ihmisiä kuolee ja vammautuu aivan turhaan. Kuten aiemmin on kuvailtu, koronaan suhtaudutaan kuin käsittelemättä jääneeseen traumaan. Kansanterveys ja talous tulevat pitkällä aikavälillä kärsimään. Mitään "paluuta normaaliin" ei tapahtunutkaan, vaan pelkkää normaalin teeskentelyä.
Virheiden myöntäminen ja virallisen kertomuksen murtuminen johtaisivat myös todennäköisesti monenlaisiin seurauksiin, kun ihmiset alkaisivat tajuta kuinka "paluu normaaliin" ei ollutkaan mitä luvattiin. Poliitikot, viranomaiset ja media menettäisivät uskottavuutensa ja varmasti laajatkin oikeustoimet olisivat mahdollisia. Nykyinen kertomus palvelee heidän etuaan ja lakaisee koko koronapandemian maton alle.
Pelkkä faktojen latominen ei riitä, jos halutaan muuttaa ihmisten mieliä ja kumota nykyisen kertomuksen vaikutus. Meidän on korvattava tämä kertomus uudella, paremmalla ja ennen kaikkea todenmukaisemmalla kertomuksella:
Koronavirus saapui Suomeen keväällä 2020. Rokotteista oli toki hyötyä, muttei tarpeeksi, mutta siitä huolimatta suojatoimista ja rajoituksista luovuttiin liian aikaisin poliittisen pelin takia. Tämä oli virhe, koska koronavirus voi aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja meille kaikille, mikä pitkällä aikavälillä tulee myös kalliiksi. Nyt tiedämme koronan leviämisestä enemmän, joten meidän on otettava käyttöön suojatoimia (ei rajoituksia) sitä vastaan. Näin voimme torjua monia muitakin viruksia ja varautua mahdolliseen seuraavaan pandemiaan. Pystymme turvaamaan oman ja läheistemme terveyden ja suuntaamaan kohti terveempää tulevaisuutta.
Tämä uusi kertomus myöntää todellisuuden: virheitä on tehty ja niistä on opittava. Koronavirus ei ole kadonnut eikä pandemia olekaan loppunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita käsien pystyyn nostamista eikä välinpitämättömyyttä vaan toimintaa. WHO:n julistuksen koronavirukseen liittyvän maailmanlaajuisen terveyshätätilan päättämisestä voi nähdä siirtymänä akuutista vaiheesta krooniseen vaiheeseen.
Koska uusi kertomus kehottaa toimintaan, avaa se myös oven paremmalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Mitä koronaviruksen tuomalle kuolleisuuden ja pitkäaikaisten terveysongelmien kasvulle aiotaan tehdä? Miten sairaaloissa aletaan ottamaan huomioon virusten ilmalevitteisyys? Miten julkisista tiloista voidaan tehdä terveysturvallisempia, mikä on hyödyllistä muitakin viruksia vastaan? Sen sijaan, että jumituttaisiin menneiden virheiden puolustamiseen, keskustelu kääntyy siihen, mitä virheitä on tehty ja mitä voidaan tehdä paremmin. On mahdollista päästää irti suomalaisesta poikkeuksellisuudesta ja osoittaa, että koronapandemiasta on oikeasti opittukin jotain.
Tässä kohtaa joku saattaa alkaa pelkäämään, kuinka Uusimaa joudutaan sulkemaan uudelleen ja nuoret eristetään taas neljän seinän sisään. Koronaviruksen leviämisestä on opittu paljon, ja samoin tehokkaista suojatoimista. Meidän ei tarvitse rajoittaa ihmisten vapauksia, vaan voimme ottaa käyttöön jo aiemmin käsiteltyjä suojatoimia, kuten maskeja, ilmahygieniaa ja testausta. Me voimme suojautua kunnolla, eikä meidän enää tarvitse turvautua karkeisiin rajoituksiin kuten yhteiskunnan sulkuihin. Tämä ei ole paluuta menneisyyteen, vaan suunta tulevaisuuteen.
Suunta ei kuitenkaan käänny itsestään kohti tulevaisuutta. Ei etenkään, jos jäädään odottelemaan sitä hetkeä, kun poliitikot, media ja viranomaiset yhtäkkiä viisastuisivat. Nykyisen virallisen kertomuksen kumoaminen ja korvaaminen uudella, totuudenmukaisella kertomuksella vaatii aktiivista kansalaisyhteiskuntaa. Tietoisuutta koronaviruksesta ja ylipäänsä virusten ilmalevitteisyydestä on lisättävä, tapahtui tämä sitten sosiaalisessa mediassa, lehtien yleisönosastoilla tai paikallisella tasolla vaikkapa kouluissa tai työpaikoilla.
On pidettävä ääntä: kansainvälistä tutkimusta on tuotava esiin enemmän, mediassa esiintyviin virheellisiä tietoja sisältäviin uutisiin on vaadittava oikaisuja ja virallista viestintää tulee kyseenalaistaa.
On vaadittava vastuuta: päättäjiltä tulee vaatia virallisen selvityksen tekemistä koronarajoitusten aikaisesta päätöksenteosta ja sen vaikutuksista, kuten on tehty esimerkiksi Englannissa. Selvitys ei saa olla laadullisesti luokkaa "tutkimme itse omaa toimintaamme, emmekä löytäneet siitä mitään virheitä".
On tehtävä pitkäaikaisia järjestelmällisiä muutoksia: THL on korvattava virastolla, jossa tulee olemaan faktapohjaista ja ajantasaista asiantuntemusta koronaviruksesta. Virastolla, joka oikeasti tarjoaa pätevää asiantuntemusta, eikä "mitä kummallisempia ja miellyttävämpiä perusteluita miksi ei tarvitse tehdä mitään."
Ne tahot, jotka ovat nykytilanteen luoneet, voidaan vain kansalaisyhteiskunnan ja paineen kautta pakottaa muuttamaan suuntaa ja poistumaan mukavuusalueeltaan. Tulevaisuus, jossa on puhtaampi sisäilma ja kunnollinen valmius varautua seuraaviin pandemioihin, on saavutettavissa – mutta sitä varten meiltä kaikilta vaaditaan toimintaa.
"Ei koronalle voi mitään, meidän on opittava elämään sen kanssa!"
Tämä on fatalismia. Samalla tavalla voi väittää ettei mitään voida esimerkiksi HI-virukselle, koleralle, malarialle, ebolalle tai tuhkarokolle. Mitkään näistä eivät katoa maailmasta, mutta näiden aiheuttamat haitat on huomattu ja tartuntoja on onnistuttu merkittävästi vähentämään erilaisilla kansanterveydellisillä toimilla. Samaan pystytään myös koronaviruksen kanssa.
Ilmahygienia
Ennen koronaa virusten ajateltiin pääosin leviävän lähietäisyydeltä sairastuneen suusta ja nenästä tulevina pisaroina. Nämä pisarat kulkisivat ilmassa lyhyen matkan, mutta tippuisivat lähietäisyydellä oleville pinnoille. Tähän ajatteluun perustuivat koronarajoitusten aikaan mm. turvavälit, käsienpesu, suojapleksit ja pintojen puhdistaminen. Koska tätä ajattelua on pidetty niin vallitsevana kyseenalaistamattomana oppina, on tätä kutsuttu "pisaradogmaksi". Tämä dogma vaikutti merkittävästi esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO:n ja muiden kansanterveyslaitosten ohjeistuksiin. Vaikka virusten ilmalevitteisyyttä on tutkittu ennenkin, koronaviruksen tutkimusten myötä tehtyjen tieteellisten oivallusten myötä "pisaradogma" on vähitellen alkanut murtua.
Koronavirus leviää ilmassa pääosin limaa sisältävinä aerosoleina savun tavoin kun sairastunut esimerkiksi puhuu, yskii, kuiskaa tai laulaa. Ellei ilma vaihdu kunnolla, nämä aerosolit voivat pysyä ilmassa useita tunteja ja levitä pisaroita kauemmas. Tartuntariskiä voidaan pienentää vähentämällä näiden aerosolien määrää ilmahygieniatoimien avulla. Voidaan mm. tehostaa rakennusten koneellista ilmanvaihtoa, hankkia tiloihin ilmanpuhdistimia- ja kostuttimia, käyttää desinfioivia far-UVC -valoja ja vähintään avata ikkunoita. Ilmalevitteisten virusten tartuttavuuden on nähty riippuvan sisäilman hiilidioksidipitoisuudesta (CO2, ppm), joten ilmanvaihdon toimivuutta voidaan tarkkailla sijoittamalla sisätiloihin hiilidioksidimittareita.
Sisäilman hiilidioksidin määrä (ppm) ja ilmanlaatu (IQ Home)
Ilmahygienian merkitystä on tutkittu Suomessakin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston, HUSin, Ilmatieteen laitoksen ja Työterveyslaitoksen monitieteellisissä tutkimuksissa selvitettiin koronaviruksen esiintymistä kodeissa ja sairaaloissa. Tutkimuksessa tutkittiin ilma- ja pintanäytteitä koronapotilaiden ympäristöstä sairaaloiden koronaosastoilla ja sairastuneiden kodeissa kesästä 2020 talveen 2021. Koronapotilaiden ympäristöstä löydettiin koronavirusta sekä ilmasta että pinnoilta. Kodeissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin perheissä tapahtuneita jatkotartuntoja ja käytettyjä suojakeinoja. Jatkotartunnat pystyttiin välttämään perheissä, joissa käytettiin maskeja, eristettiin sairas omaan huoneeseensa sekä tehostettiin ilmahygieniaa esimerkiksi tuulettamalla asuntoa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Lotta Oksasen mukaan tutkimuksen tulokset tukevat ilmahygienian merkitystä ja kannustavat sen hyödyntämiseen tartuntojen ja virukselle altistumisen vähentämisessä.
Edellä mainitut tutkimukset olivat osa Oksasen väitöskirjaa, jossa hän tutki koronaviruksen ilmaleviämistä. Väitöskirjan yhtenä osatyönä toimi myös aerosolien leviämisen simulointi ravintoloitsija Henri Alénin ravintolassa. Aerosolit ja testimielessä käytetyt harmittomat virukset levisivät kaikkialle sisätiloihin, ja eri puolille sisätiloja syntyi paikallisia eroja pitoisuuksissa. Aerosolien ja virusten määrät ilmassa vähenivät käyttämällä ilmanpuhdistimia, sermeistä taas ei ollut mitään hyötyä.
Kun ilmasta vähennetään aerosoleja, vähenee myös sairastelu. Monitieteellisen E3 Pandemic Response -hankkeen tutkimuksessa tutkittiin ilmanpuhdistimien vaikutusta lasten sairasteluun Helsingin päiväkodeissa. Lupaavia tuloksia saatiin jo 2023, tutkimuksen ensimmäisenä vuonna: Ilmanpuhdistimien käyttö Helsingin päiväkodeissa vähensi lasten ja henkilökunnan sairastelua 30 prosenttia, ja samoin vähenivät myös päivähoidossa olevien lasten vanhempien työpoissaolot. Lopulliseksi tulokseksi sairastelun vähenemisestä ilmaa puhdistamalla saatiin 18,2 prosenttia. Tulokset ovat huomattavia, koska päiväkoti-ikäiset lapset sairastavat keskimäärin noin 10-13 tautia vuodessa ja yhden sairauspoissaolopäivän hinta on työnantajalle arviolta noin 370 €.
Tutkimusta johtanut tutkijalääkäri Enni Sanmark kommentoi tutkimustuloksia seuraavasti:
"Kun saamme näin ison vähenemän pelkästään ilmaa puhdistamalla, voimme osoittaa, että aika merkittävä osuus taudeista oikeasti leviää ilman välityksellä. Tämä tarjoaa meille tautien torjuntaan reitin, jota emme ole aikaisemmin hyödyntäneet."
Ilmahygienian parantaminen erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa on hyödyllistä koronan ja muiden virusten torjunnan kannalta, koska yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan koronan leviäminen perheissä alkoi yleensä lapsista. Tutkimuksessa huomattiin, että kun Yhdysvalloissa koulut avattiin syksyllä 2020, lapset vaikuttivat enemmän viruksen leviämiseen kodeissa kun he olivat kouluissa, ja vähemmän kesä- ja talvilomien aikana, ja tämä malli oli johdonmukainen kahden peräkkäisen kouluvuoden ajan. Toisessa tutkimuksessa huomattiin myös, että lapsista 75 prosenttia oli koronan oireettomia tartuttajia, ja he saattoivat levittää koronaa tietämättään nenän ja suun eritteiden kautta.
Koulujen ja päiväkotien lisäksi riski koronatartunnalle on paikoissa, joissa ihmiset ovat lähellä toisiaan ja ilmahygienian taso on huono. Tällaisia paikkoja voivat olla esimerkiksi ravintolat ja baarit, yökerhot ja konsertit, kuntosalit ja sisäurheilutilat ja julkinen liikenne. Hyvä ilmahygienia on sen sijaan hyvin ilmastoiduissa tilavissa tiloissa, joissa on tehokas ilmanvaihto, ihmiset voivat pitää etäisyyttä toisiinsa ja joissa käytetään muutenkin aiemmin esiteltyjä ilmahygienian keinoja.
Koronaviruksen myötä virusten ilmalevitteisyys on saanut enemmän huomiota ja ilmahygienian hyödyntämisessä virusten torjunnassa on alettu vähitellen nähdä potentiaalia. Virusten ilmalevitteisyys ei ole kuitenkaan uusi asia, vaan siitä on tiedetty jo kauan. Jo vuonna 1788 "Englannin omaksi Hippokrateeksi" kutsuttu lääkäri Thomas Sydenham (1624-1689) sanoi seuraavaa:
"On olemassa erilaisia yleisiä vuositiloja, jotka eivät johdu kuumuudesta, kylmyydestä, kuivuudesta tai kosteudesta, vaan pikemminkin tietystä salaisesta ja selittämättömästä muutoksesta maan sisuksissa, jolloin ilma kyllästyy sellaisilla päästöillä, jotka altistavat ihmiskehon tietyille vaivoille."
Toisin sanoen jo tuolloin lääkärit ymmärsivät, että ilmassa voi levitä sairauksia aiheuttavia "päästöjä".
Vuonna 1956 John Hopkinsin hygienia- ja kansanterveyslaitoksen keuhkojen fysiologian asiantuntija Richard L. Riley ja hänen mentorinsa William F. Wells päättivät testata tuberkuloosin leviämistä. Tuolloin tuberkuloosi oli maailmanlaajuisesti merkittävä tappaja. He rakensivat Baltimoren veteraanisairaalaan ilmatiiviin suljetun ilmanvaihtojärjestelmän, joka yhdisti kuuden huoneen tuberkuloosiosaston altistuskammioon, jossa oli marsuja. Koeryhmän marsut altistettiin tuberkuloosipotilaiden ilmalle monen vuoden ajan. Kontrolliryhmänä toimi toinen ryhmä marsuja, joiden ilmakanavia säteilytettiin UV-C -valoilla tuberkuloosibakteerien tappamiseksi. Koeryhmän marsuista keskimäärin kolme sairastui tuberkuloosiin kuukaudessa, kun taas yksikään kontrolliryhmässä ei sairastunut.
Koe todisti ensimmäistä kertaa tuberkuloosin tarttumisen ilmateitse ja näin voitiin määritellä, kuinka monta tuberkuloositartuntaa voidaan odottaa syntyvän, jos altistutaan tietylle määrälle potilaita tietyn ajanjakson aikana. Koe oli merkittävä virstanpylväs ilmalevitteisten virusten tutkimuksessa. Tähän kokeeseen myös perustuu nykyään ilmalevitteisten sairauksien mallintamiseen käytetty Wells-Riley -malli. Ilmalevitteisinä sairauksina pidetään koronan ja tuberkuloosin lisäksi myös mm. tuhkarokkoa, vesirokkoa ja legioonalaistautia.
Maskit
Hengityssuojainten (esim. FFP2, FFP3, N95) käyttö vähentää todennäköisyyttä koronaan sairastumiseen, koska ne pystyvät suojaamaan käyttäjäänsä aerosoleilta. Kirurginmaskit (IIR) ja kangasmaskit ovat taas tehtyjä pisaroilta suojautumiseen, joten niiden teho aerosoleja vastaan on heikompi. Suomalaisessa huhtikuussa 2021 julkaistussa tutkimuksessa HUS-alueen terveydenhuollon työntekijöistä kenellekään hengityssuojainta käyttäneelle ei tullut koronatartuntaa työpaikalla. Toukokuussa 2024 julkaistussa monikansallisessa yli 100 tutkimuksen meta-analyysissa todettiin mm. maskien olevan tehokkaita ehkäisemään monia ilmalevitteisiä sairauksia johdonmukaisesti käytettyinä, hengityssuojainten olevan kangas- ja kirurginmaskeja tehokkaampia ja maskisuositusten olevan tehokkaita vähentämään virusten leviämistä yhteisötasolla. Jos tämäkään ei ole tarpeeksi, Suomessa Työterveyslaitoksen katsauksessa käytiin läpi yli 150 tutkimusartikkelia eri puolilta maailmaa, ja niiden perusteella kaikkein tehokkaimmin käyttäjäänsä suojasivat hengityssuojaimet.
Kun tästä eteenpäin puhutaan maskeista, tarkoitetaan siis tutkimusnäytön varjossa tehokkaita hengityssuojaimia. Edeltävässä kappaleessa esiteltiin esimerkkejä ruuhkaisista sisätiloista, joissa on huono ilmahygienia ja joissa etäisyyttä ei voida pitää, joten maskeja voidaan käyttää niissä.
Siinä missä länsimaissa maskien käytöstä ollaan laajalti luovuttu koronarajoitusten päättämisen myötä, ovat maskit edelleen laajalti käytössä monissa Aasian maissa. Itse asiassa maskit ovat olleet suosittuja jo kauan ennen koronaa.
Cynthia Kim Beglin kertoo Psychology Todayn kolumnissaan kokemuksistaan maskien käytöstä Aasian maissa. Kun hän asui Tokiossa vuonna 1984, hän näki ihmisten käyttävän maskeja. Hänelle kerrottiin, että japanilaiset käyttivät niitä sairaina suojellakseen muita ihmisiä. Tämä liittyi myös yhteisöllisyyteen ja ylikohteliaisuuteen; japanilaiset näkivät velvollisuutenaan muiden ihmisten suojelun. Etenkin SARS-epidemian myötä vuosina 2002-2003 maskien käytön suosio Japanissa ja muualla Aasiassa kasvoi kasvamistaan. Matkustaessaan vuosien varrella muihin Aasian maihin kuten Kiinaan, Etelä-Koreaan, Thaimaahan ja Malesiaan hän alkoi nähdä yhä useamman ihmisen käyttävän maskeja. Vuoteen 2010 mennessä maskien käytöstä oli tullut normi, ja jos maskeja ei käyttänyt, ihmistä pidettiin itsekkäänä. Maskeja käytetään Aasian maissa myös muistakin syistä: suojautuminen siitepölyltä, talvella lämpimänä pysyminen ja etenkin Kiinassa ilmansaasteet.
Aasian maat ovat tunnetusti yhteisöllisiä, ja maskien käyttö nähdään osana yhteisöllistä vastuunkantoa. Länsimaat ovat taas tunnetusti yksilökeskeisiä, ja täällä maskien käyttö on kohdannut enemmän vastustusta. Kulttuuriset tekijät voivat siis vaikuttaa merkittävästi kansanterveydellisten toimien hyväksymiseen. Lännessä ihmisten halutaan näyttävän kasvonsa ja katsovan silmiin, ja ilmeiden näyttämistä pidetään tärkeinä. Maskien käyttöön kehottaminen nähdään omiin vapauksiin puuttumisena, ja salaliittoteorioissa se on esitetty alistamisena, oman identiteetin hävittämisenä ja samankaltaisena kuin koirien kuonokopat.
Kumulatiiviset koronakuolemat miljoonaa ihmistä kohden väestöön suhteutettuna (ourworldindata.org)
Mihin nämä kulttuuriset erot Aasian ja länsimaiden välillä maskien käytössä ovat johtaneet? Kun tarkastellaan koronakuolemien kumulatiivista määrää, näkyvät erot Aasian maiden ja länsimaiden välillä selkeästi. Koronakuolleisuus on ollut pienempää Aasian maissa, joissa maskien käyttö on yleisempää ja kulttuurinen normi. Viime aikoina on puhuttu mediassa, kuinka Suomen olisi kannattanut muka ottaa mallia Ruotsista, mutta kuolemien suuren määrän takia malliksi kelpaavat pikemminkin Aasian maat.
Maskien tehokkuutta vastaan esitetään monenlaisia argumentteja, ja niistä hienovaraisimpia ovat sellaiset, joissa takerrutaan lillukanvarsiin tutkimusmenetelmien suhteen. Yleensä vedotaan vuonna 2023 julkaistuun Cochrane-katsaukseen, jonka perusteella sanotaan, kuinka "maskit eivät toimi väestötasolla". Katsauksen pääkirjoittaja Tom Jefferson sanoi haastattelussa, kuinka katsauksessa todettiin, että "ei ole mitään todisteita siitä, että niillä olisi mitään merkitystä." Myös Suomessa uutisoitiin, että katsauksessa todettiin, ettei maskeista olisi mitään hyötyä. Cochrane-katsauksia pidetään yleensä korkeatasoisimpana lääketieteellisenä näyttönä, koska niissä kootaan monien satunnaistettujen vertailukokeiden (RCT) tuloksia yhteen. Satunnaistettuja vertailukokeita pidetään taas parhaimpana mahdollisena tutkimusnäyttönä näyttöön perustuvan lääketieteen (engl. evidence-based magazine, EBM) paradigmassa, jossa parasta tutkimusnäyttöä halutaan käytettävän kansanterveydellisessä päätöksenteossa. Eli korkein tutkimusnäyttö sanoo, että maskeista ei ole hyötyä, onko tämä tässä?
Asia ei ole ihan näin yksinkertainen.
Koska katsausta tulkittiin virheellisesti uutisissa ja maskien vastustajat käyttivät sitä agendansa tukena, Cochranen päätoimittaja Karla Soares-Weiser joutui tarkentamaan katsauksesta saatuja johtopäätöksiä. Hän sanoi, että "tarkalleen sanoen katsauksessa arvioitiin, auttavatko keinot maskien käytön lisäämiseksi hidastamaan virusten leviämistä" mutta "tutkimusten rajoitusten takia katsauksessa ei voitu tutkia, vähentääkö maskien käyttö itsessään riskiä virusten tarttumiseen ja leviämiseen." Hän näki katsauksen "pyyntönä saada lisää dataa maskien toimivuudesta".
Katsauksessa käsiteltiin kokonaisuudessaan 78 tutkimusta, joista vain 10 koski itse maskien käyttöä itsessään ja niiden kykyä torjua viruksia. Näistä kymmenestä tutkimuksesta kahdessa maskien sanottiin toimivan. Lopuissa tutkimuksissa käytettiin esimerkiksi käsienpesua ja maskeja muiden menetelmien kanssa. Katsauksessa olevat laskelmat maskien tehokkuudesta oli myös tehty valtaosin ennen pandemiaa tehdyillä tutkimuksilla, jotka eivät juurikaan kertoneet kuinka hyvin maskit suojasivat viruksilta.
Cochrane-katsauksen ongelma liittyy myös insinööritieteiden ja lääketieteen yhteentörmäykseen, ja haluun "omistaa" maskien tehokkuutta koskeva tiede. Satunnaistetut vertailukokeet ovat hankalia toteuttaa kun halutaan testata maskien tehokkuutta, ja kun se voidaan varmistaa muillakin tavoilla, miksi niille olisi tarvetta? Maskeja on myös käytetty vuosikymmeniä mm. kaivoksissa, kemiantekniikassa, lääketuotannossa ja teollisuudessa ylipäänsä. Maskien turvallisuudesta on olemassa monenlaisia kansainvälisiä standardeja. Miksi siis maskit eivät toimisi viruksia vastaan väestötasolla?
Monilla tieteenaloilla satunnaistetut tutkimusmenetelmät ovat pohjimmiltaan sopimattomia - sama kuin käyttäisi skalpellia nurmikon leikkaamiseen. Jos jokin asia voidaan mitata suoraan tai mallintaa tarkasti ja täsmällisesti, ei tarvita monimutkaisia, tehottomia ja osallistujia vaarantavia kokeita. Insinööritieteet, ehkä kaikkein 'reaalimaailmallisin' tieteenala, ei tee satunnaistettuja kokeita. Sen tarvitsema tieto tunnetaan hyvin. Kaikki moottoriteistä ilmanvaihtojärjestelmiin – kaikki, mikä liikuttaa meitä, puhdistaa ilmamme ja vetemme ja asettaa satelliitteja kiertoradalle – onnistuu ilman niitä. Tämä koskee myös monia lääkinnällisiä laitteita.
Myös aiemmin mainittua Tom Jeffersonia on arvosteltu hänen yhteyksistään useisiin koronaviruksesta disinformaatioita levittäneisiin organisaatioihin, kuten oikeistolaiseen ajatuspaja Brownstone Instituteen ja Robert F. Kennedy JR:n rokotevastaiseen Children's Health Defenceen. Jefferson on myös väittänyt, ettei koronavirus ole ilmalevitteinen, vaikka asiasta on käytännössä katsoen tieteellinen konsensus. Huhtikuussa 2020 hän myös kyseenalaisti, onko koronasta syntynyt ollenkaan pandemiaa, vai onko kyseessä vain venähtänyt hengitystievirusten kausi. Tuolloinhan Yhdysvalloissa suljettiin kouluja ja julkisia paikkoja, ja koronakuolemat laskettiin tuhansissa. Jeffersonilla on siis oma agendansa ajettavana, ja Cochrane-katsaus toimii sen välineenä.
Koronaviruksesta ja pseudotieteestä kirjoittanut onkologi David Gorski on myös kritisoinut Cochrane-katsausta, ja hänen mielestään se paljastaa laajemmin näyttöön perustuvan lääketieteen paradigman ongelmia. Hän näkee paradigman johtavan "metodolatriaan", eli tutkimusmenetelmää aletaan pitää tuloksia tärkeämpänä, jolloin muilla tavoin saatu tutkimusnäyttö hylätään. Tämä voi johtaa näyttöön perustuvan lääketieteen käyttämiseen aseena kansanterveydellisiä toimia kuten rokotteita ja maskeja vastaan. Samalla avataan ovi pseudotieteelle.
Maskivastaisten argumenttien käsittely vaatisi oman kirjoituksensa, ja tämä on vain pintaraapaisu. Joka tapauksessa on selvää, että maskeista on hyötyä sekä yksilö- että väestötasolla. Maskit ovat erityisen hyödyllisiä ahtaissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä, ilmahygienia on puutteellinen ja etäisyyksiä ei voida pitää. Maskit ovat hyödyllisiä koronalta ja muilta viruksilta suojautumiseen, oli sitten riskiryhmään kuuluva tai perusterve. Ja tietysti maskien hyöty on suurin, kun niitä käyttää suuri osa väestöstä, kuten Aasian maat osoittavat.
Testaaminen
Chicagon yliopiston tutkimuksen mukaan ainakin 50 prosenttia koronaan sairastuneista on oireettomia, eli he voivat tietämättään levittää virusta eteenpäin. Oireettomat tartuttajat siis vaikuttavat merkittävästi koronaviruksen leviämiseen väestötasolla, vaikka he eivät levittäisikään virusta suuressa määrin eteenpäin. Koronavirus voi levitä myös useita päiviä ennen oireiden ilmaantumista. Tämän takia testaamisen merkitys korostuu, jotta oireettomat tartuttajat voidaan tunnistaa, asettaa karanteeniin ja jatkotartunnat voidaan estää. Pelkkä kotiin jääminen oireisena ei siis riitä.
Sairaaloissa otettavat PCR-testit ovat tunnetusti tarkimpia saatavilla olevia testejä, ja niitä on käytetty jo vuosikymmeniä eri sairauksien testaamiseen. Testinäyte voidaan ottaa nenästä, kurkusta tai syljestä. Tutkimuksessa tammikuulta 2021 PCR-testi antoi 97 prosentin todennäköisyydellä tarkan tuloksen koronaviruksen suhteen. Testi antoi väärän positiivisen tuloksen 20 prosentin todennäköisyydellä, jos se otettiin viiden päivän kuluttua oireiden alkamisesta, mutta liian varhain otettuna tämä todennäköisyys oli likimain 100 prosenttia. Testi on tarkka ja se tunnistaa pienenkin määrän virusta näytteestä, mutta sen tekeminen tietysti tarkoittaa sairaalassa käymistä, ja testien tekemistä on vähennetty pandemian ensimmäisistä vuosista.
Kaupoista saa tietysti myös pikatestejä, joiden etuna on halpa hinta ja testituloksen saaminen 15 minuutissa. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä tarkkoja kuin PCR-testit, koska ne tarvitsevat enemmän nenäontelosta saatavaa virusnäytettä positiivista testiä varten. Näin ollen testeissä on oma riskinsä väärälle negatiiviselle tulokselle, eli tuloksesta huolimatta ihmisellä voi olla korona. Pikatestit ovat suunniteltuja tunnistamaan ihmiset, joiden nenäontelosta löytyy korkea määrä koronavirusta ja jotka voivat todennäköisimmin levittää virusta toisiin ihmisiin.
Tätä ongelmaa voi paikata testaamalla useamman päivän välein. Coloradon yliopiston tutkimuksen mukaan jos käytössä on vain yksi pikatesti, testi kannattaa tehdä kahden päivän kuluttua oireiden alkamisesta, koska sitä ennen koronavirusta ei voida todennäköisesti havaita. Jos testin tekeekin heti oireiden alettua, 92 prosentin todennäköisyydellä kyseessä on väärä negatiivinen. Kahden päivän jälkeen todennäköisyys on 70 prosenttia, ja kolmantena päivänä todennäköisyys tippuu pienemmäksi. Influenssan ja RS-viruksen kohdalla tilanne on erilainen, jolloin pikatesti kannattaa tehdä heti oireiden ilmaantuessa.
Useamman päivän odottamisen lisäksi pikatestien tarkkuutta voi parantaa testinäytteen ottaminen nenän lisäksi myös kurkusta. Tällöin testiä varten saadaan myös enemmän näytettä, josta löytää mahdollista virusta. Tosin kurkusta otettava näyte on hankalampi ottaa, eikä siihen ole samanlaista yleistä ohjetta toisin kuin nenän kautta otettaessa. Kurkusta otettavan testin tehokkuudesta ei ole myöskään tieteellistä varmuutta. Pikatestejä ei ole myöskään suunniteltu otettavaksi kurkusta, vaan nenästä.
PCR- ja pikatestien lisäksi on kehitelty kotitestilaitteita, jotka lupaavat korkeaa tarkkuutta. Eräs tällainen on kiinalaisen Guangzhou Pluslife Biotechin kehittämä Pluslife. Pluslife on pieni molekuläärinen testilaite, joka voi valmistajan mukaan tunnistaa koronaviruksen yhtä tarkasti mitä PCR-testi, ja jo ennen oireiden alkua. Jokainen Pluslifea varten ostettava testi koostuu näytteenottoputkista, uuttoliuosta sisältävistä uuttoputkista ja erityisistä testikaseteista. Koronan lisäksi testikasetteja on saatavilla myös muita viruksia, kuten influenssaa, apinarokkoa, HI-virusta ja RS-virusta varten. Samalla laitteella voidaan siis testata useita eri viruksia.
Testaaminen tapahtuu miltei samoin kuten pikatestissä: näyte kerätään nenästä puikolla ja puikkoa pyöritellään uuttoputkessa. Uuttoputken sisältö pipetöidään testikasettiin. Tämän jälkeen testikasetti laitetaan käynnissä olevaan Pluslifeen ja testi lähtee käyntiin. Testin tulokset voidaan lukea noin 35 minuutin kuluttua, positiivisessa tuloksessa saattaa kestää vain 10 minuuttia. Laitteen valot muuttuvat testituloksen mukaan, ja yksityiskohtaisemman tuloksen voi myös saada puhelimen ruudulle erillisen sovelluksen avulla.
Yhden ihmisen testaamiseen kerrallaan on saatavilla Pluslife MiniDock, ja Dock Pro 8 soveltuu parhaimmillaan kahdeksan ihmisen testaamiseen yhtäaikaa. Tällöinkin testituloksen saamisessa kestää saman verran. Tällaisilla testilaitteilla voidaan siis testata nopeasti vaikka kokonainen koululuokka tai kaveriporukka.
Koronavirus voidaan myös testata hengitysilmasta. Esimerkiksi Suomessa Deep Sensing Algorithms -yritys kehitteli puhallettavaa koronatestiä, joka antaisi nopeasti testituloksen. Testin toiminta perustui hengitysilman analysointiin nanosensoreilla eri virusten luomien biomarkkerien perusteella ja puhalluksesta syntynyt data vietiin pilvipalveluun, joka kertoi datan analysoinnin perusteella, oliko puhaltajalla korona. Samalla menetelmällä pystyttiin testaamaan myös ainakin 60 muuta sairautta. Vuoden 2020 syyskuussa terveysteknologiayritys Medics24 sopi yrityksen kanssa yksinoikeudella jakelusopimuksen testilaitteiden jakelusta Suomessa, ja tilauksia oli otettu vastaan jo likimain 20 miljoonan euron edestä. Laite olisi mahdollistanut isojen ihmisjoukkojen tehokkaan ja nopean testauksen esimerkiksi rajanylityspaikoille, lentoasemille, tapahtumiin ja tuotantolaitoksiin. Laitteen valmistus alkoi helmikuussa 2021 ja myyntilupa saatiin vuoden 2022 alussa.
Ikävä kyllä Deep Sensing Algorithms haettiin kuitenkin konkurssiin 4. heinäkuuta 2023. Konkurssin taustalla oli koronatestauksen kysynnän loppuminen sen jälkeen, kun vuoden 2021 lopulla ja keväällä 2022 koronarajoituksia purettiin. Laitteen kehityksessä oli myös haasteita, koska algoritmeja piti vaivihkaa muuttaa koronan uudempien varianttien myötä. Samoin maailmanlaajuinen komponenttipula hankaloitti laitteen valmistusta. Yrityksen toimitusjohtaja Pekka Rissanen näki kuitenkin teknologiassa paljon potentiaalia, "se oli tullut jäädäkseen".
Deep Sensing Altgorithms Oy:n toimitusjohtaja Pekka Rissanen esittelemässä yhtiön kehittämää puhallustestiä tammikuussa 2022.
Tämän jälkeen on toki kehitetty muitakin testilaitteita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Washington University in St. Louisin yliopiston tutkijat ovat kehitelleet mikroaaltouunin kokoisen laitteen, joka voi tunnistaa koronaviruksen ilmasta. Tämänhetkiset ilmatestilaitteet vaativat näytteiden PCR-testaamista, ja testitulosten saamisessa voi kestää päivän verran. Nyt kehitetty ilmatesti voi tunnistaa koronaviruksen ilmasta viidessä minuutissa, ja se on erittäin tarkka. Tämän ja kokonsa takia laitetta voi käyttää missä tahansa tilassa, jossa ihmiset haluavat tietää onko ilmassa koronavirusta. Tämä taas luo paljon potentiaalia käyttöön esimerkiksi työpaikoilla, koululuokissa, lentokentillä ja tietysti sairaaloissa. Teknologian etuna on myös, että laitteen voi muokata tunnistamaan muitakin viruksia.
Laitteen tekeminen maksoi yliopiston laboratoriolle muutaman tuhatta dollaria, mutta newyorkilainen Varro Life Sciences -yritys on lisensoinut teknologian yliopistolta luodakseen siitä version, joka on merkittävästi halvempi massatuotantoa varten.
Oikein käytetyissä pikatesteissä, Pluslifen kaltaisissa tarkoissa ja nopeissa laitteissa sekä koronan ilmatesteissä on paljon potentiaalia koronan ja muiden virusten seurannalle ja tartuntojen vähentämiseen. Useista kansanterveyden asiantuntijoista koostuva kansainvälinen World Health Network -järjestö on sanonutkin kannanotossaan vuodelta 2023, että ihmisten testaamista massoittain tulisi lisätä merkittävästi. Näin tartuntoja ja samalla koronaviruksen terveyshaittoja voitaisiin vähentää merkittävästi ja samalla mahdollistaa yhteiskunnan pysyminen auki ja talouden toimintakyky. Tämä nähdään vaihtoehtona yhteiskunnan suluille, jotka ovat tunnetusti taloudelle ja yhteiskunnalle hyvin kivuliaita. Kannanotossa uskotaan, että tällainen testausstrategia tulisi toteuttaa heti, jotta koronapandemia saadaan loppumaan.
Testaaminen on tärkeää koronaviruksen hallinnan kannalta. PCR-testit ovat tarkimpia ja niiden kautta voidaan tunnistaa oireettomatkin viruksen tartuttajat oikein ajoitettuna. Kotitestit eivät ole yhtä tarkkoja, riski väärille negatiiviislle on isompi ja niitä tulee tehdä varuilta useiden päivien välein. Pluslifen kaltaiset testilaitteet ovat kalliimpia, mutta ne yhdistävät PCR-testien tarkkuuden ja pikatestien helppouden. Koronan ilmatestauslaitteet tulevat helpottamaan testaamista vielä enemmän, kun testaamiseen riittää joko laitteeseen puhaltaminen tai laitteen sijoittaminen tiloihin, joissa on paljon ihmisiä. Testaamisen lisäämisessä, testauksen helppoudessa ja teknologian kehityksessä piileekin tapa vähentää koronaviruksen tuomia haittoja yhteiskunnalle ja kansanterveydelle ja saada virus kunnolla aisoihin.
Karanteenit
Jos saa koronasta positiivisen testituloksen, pitää olla totta kai kotona karanteenissa, jotta ei tartuta muita. Karanteenissa koronalle altistunut mahdollinen oireeton tartuttaja pysyy kotona eikä näin mahdollista muiden ihmisten altistamista. Eristys taas koskee koronaan jo sairastuneita, oireellisia henkilöitä, jotta he pysyisivät erillään terveistä. Keinot kohdistuvat siis eri ryhmiin. Mutta kuinka pitkään karanteenissa tulee olla?
Tammikuussa 2022 THL lyhensi koronakaranteenin kestoa kymmenestä päivästä viiteen. Karanteenimääräyksen antava lääkäri pystyi määräämään karanteenin korkeintaan viiden päivän pituiseksi. Tähän päätökseen liittyi myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toive karanteenin (ei eristyksen) lyhentämisestä, koska se oli huolestunut pitkien karanteenien vaikutuksesta työllisyystilanteeseen. Tuolloin levinneen koronan omikronvariantin havaittiin myös olevan itämisajaltaan huomattavasti aiempia muunnoksia lyhyempi, jolloin myös oireet ilmaantuivat nopeammin.
THL:n ohjeistuksen esikuvana oli todennäköisesti Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n vastava ohjeistus joulukuun lopulta 2021. Tuolloin oireettomien ihmisten eristysaikaa lyhennettiin viiteen päivään, ja tätä seuraavan viiden päivän aikana tulisi käyttää maskia muiden ihmisten kanssa liikkuessa. Jos virukselle on altistunut rokottamattomana tai viimeisimmästä rokotuksesta on yli kuusi kuukautta aikaa, tulisi karanteenissa olla viisi päivää ja maskia tulisi käyttää tämän jälkeen niin ikään viisi päivää. CDC:n mukaan ohjeistuksen taustalla oli rokotusten antama suoja ja tietämys viruksen leviämisestä. Samoin Valkoisen talon neuvonantaja Anthony Faucin mukaan karanteenin lyhentämisen avulla oireettomat ihmiset voisivat palata kouluun tai töihin suojatoimien avulla. Ohjeistuksessa ei kuitenkaan sanota, tulisiko eristystä jatkaa kunnes testistä saadaan negatiivinen tulos.
CDC:n ohjeistuksen muutosta edelsi maan lentoyhtiöiden painostus. Tuolloin omikronvariantin raju leviäminen oli johtanut ongelmiin useilla teollisuudenaloilla. Tuhansia lentoja jouduttiin perumaan tai lykkäämään, koska pilotit, stuertit ja muut työntekijät joutuivat eristykseen saatuaan tartunnan rokotteista huolimatta. Delta Airlinesin toimitusjohtaja Ed Bastian pyysi CDC:n johtajaa lyhentämään koronakaranteenin pituutta, koska se parantaisi lentoyhtiön toimintaa. "Työntekijämme edustavat keskeistä työvoimaa, jotta amerikkalaiset voivat matkustaa kotimaassa ja kansainvälisesti", hän sanoi CDC:n johtajalle kirjoittamassaan pyynnössä. Omikronvariantin rajun leviämisen myötä hän näki kymmenen päivän eristyksen täysin rokotetuilla työntekijöillä vaikuttavan kielteisesti työvoimaan ja yhtiön toimintaan. Lentoyhtiöistä koostuvan Airlines for American toimitusjohtaja Nicholas Calio kirjoitti myös CDC:n johtajalle ja argumentoi pääosin samoin tavoin eristyksen lyhentämisen puolesta.
Maan suurimman stuerttien ammattiliiton Association of Flight Attendantsin johtaja Sara Nelson kuitenkin kritisoi lentoyhtiöiden toiveita. Nelson näki tilanteen vain pahenevan, kun lennoilla on henkilöstöä, jotka saattavat olla vielä oireilevia, tartunnan saaneita tai molempia. Vaikka valtaosa stuerteista oli rokotettu, heistä jotkut eivät olleet vielä saaneet tehosteannoksia.
CDC:n ohjeistusta kritisoitiinkin sen astuttua voimaan: American Medical Associationin johtaja tohtori Gerald E. Harmonin mukaan ohjeistukset olivat sekavia, ja ne johtaisivat viruksen rajumpaan leviämiseen. Hän viittasi myös CDC:n omiin perusteluihin, joiden mukaan arvoilta 31 prosenttia koronapotilaista on edelleen tartuttavia viisi päivää positiivisen testin jälkeen. Kun uusia koronatapauksia tuli päivittäin räjähdysmäisiä määriä, voisi niin ikään räjähdysmäinen määrä ihmisiä palata töihin ja kouluun tartuttavina kun he ohjeistuksen mukaan voisivat palata eristyksestä ilman negatiivista tekstiä. Harmon korostikin negativiisen testin merkitystä eristyksestä palaamiselle ja testauskapasiteetin lisäämistä.
The Atlanticin Katherine J. Wu kuvaili CDC:n ohjeistusta hämmentäväksi, ristiriitaiseksi ja mutkikkaaksi. Hänen mielesään CDC asetti vastuun tautien torjunnasta ihmisten harteille, mikä yhdessä mutkikkuuden kanssa oli hyvin riskialtista omikronvariantin levitessä. Wun haastattelema asiantuntija sanoi uskovansa, että ihmiset vain luopuisivat ohjeiden ymmärtämisestä ja improvisoisivat omia sääntöjään eristystä varten. Muiden haastateltujen asiantuntijoiden mukaan eristyksen rajaaminen kiinteään viiteen päivään ei toimi yksilötasolla, koska osa ihmisistä voi olla tartuttavia vielä tuon jälkeenkin ja levittää virusta tietämättään eteenpäin. Ohjeistuksen perustana ollut data oli myös ajalta ennen omikronvarianttia. Wun kirjoituksessa vedotaan myös aiemmin käsiteltyihin pikatestien heikkouksiin PCR-testeihin verrattuna.
Joulukuun lopussa 2022 THL päivitti koronaoireitaan ja linjasi, että koronavirukseen voi suhtautua kuten mihinkä tahansa hengitystieinfektioon, eikä erillisille koronaohjeille ole tarvetta. Aiempi karanteeniohje kumottiin, ja ihmisiä neuvottiin toimimaan kuten tavallisen flunssan ja nuhakuumeen kanssa; eli arkeen voi palata kun kuume on poissa ja oireet selvästi vähentyneet. Vaikka perheessä olisi koronatartunta, voisivat muut perheenjäsenet mennä normaalisti esimerkiksi töihin tai kouluun, jos he olisivat oireettomia.
CDC teki vastaavanlaisen ohjeistuksen helmikuussa 2024. Erona THL:ään koronaan sairastuneen tulisi kuitenkin toimia varovaisesti eristystä seuraavien viiden päivän jälkeen, eli käyttää maskeja, vähentää kontakteja muihin ihmisiin ja parantaa ilmanvaihtoa. Varotoimien tarkoitus oli auttaa ihmisiä, jotka toimivat riskiryhmien kuten vanhuksien ja immuunipuutteisten kanssa. Ohjeistuksen taustalla oli halu yhtenäistää koronaa koskevat ohjeistukset samanlaisiksi kuin mitä on hengitystieinfektioiden kuten influenssan ja RS-viruksen kanssa. CDC:n mukaan ohjeistuksen yhtenäistäminen saisi ihmiset todennäköisimmin noudattamaan sitä. CDC:n johtaja Mandy Cohen sanoi myös, että koska Yhdysvaltojen väestöllä oli immuniteettia koronaa vastaan joko rokotusten tai sairastamisen kautta, koronan leviämisestä seuraavat aallot, sairaalakäynnit ja kuolemat olisivat paljon pienempiä.
CDC:n päätös kirvoitti taas paljon kritiikkiä. Bostonin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen epidemiologian apulaisprofessori tohtori Ellie Murrayn mielestä pandemian myötä on opittu paljon tautien leviämisestä ja niiltä suojautumisesta. Sen sijaan, että näitä oppeja sovellettaisiin, eristyksen kaltaisista suojakeinoista luopuminen lähettää väärän viestin. "Se heikentää koko muuta kansanterveysjärjestelmää. Koska ihmiset kuulevat: 'itse asiassa taudit eivät olekaan niin pahoja kuin sanoimme, eikä meidän tarvitse tehdä mitään. Ei ole oikeastaan niin paha asia, jos jotkut ihmiset kuolevat.'" Samoin Scripps Research Translational Instituten perustaja tohtori Eric Topol sanoi, että koska korona on paljon vaarallisempi kuin influenssa, ei noudata kausivaihtelua, kehittyy jatkuvasti ja aiheuttaa pitkän koronan kaltaisia kroonisia sairauksia, sitä ei voi muuttaa influenssan kaltaiseksi.
World Socialist Web Site kritisoi CDC:n päätöstä suoremmin sanankääntein, osin oman ideologiansa pohjalta. Päätöksen aikaan koronan JN.1-variantin aiheuttaman aallon myötä oli tullut suuri määrä tartuntoja, sairaalahoitoa ja kuolemia ympäri maailmaa. Silloisten jätevesiseurantaan perustuvien arvioiden mukaan yli 150 miljoonaa amerikkalaista olisi saanut tartunnan aallon loputtua. Virallisten lukujenkin mukaan noin 2300 amerikkalaista kuoli vahvistetusti koronaan viikoittain. Näiden tietojen valossa CDC:n nähtiin ajoittaneen päätöksensä korona-aallon loppuun, jotta se näyttäisi hyvältä viestinnän kannalta.
CDC:n päätös esitetään jatkumona presidentti Joe Bidenin hallinnon toiminnalle, jossa koronan suoja- ja rajoitustoimista ollaan laajalti luovuttu, testaamista vähennetty ja pandemia julistettu ennenaikaisesti päättyneeksi. Hallinnon ja median nähtiin luoneen narratiivin, johon ihmiset ehdollistettaisiin: korona niputetaan yhteen hengitystievirusten kanssa, se ei muka ole flunssaa kummempi, jatkuvat tartunnat ovat väistämätön asia, jolle ei voi mitään ja tämä kaikki on vain normaalia elämää, joka tulisi hyväksyä mukisematta. Tämän narratiivin avulla ihmisten halutaan kuluttavan, käyvän töissä ja pitävän talouden pystyssä, ihan sama vaikka tämä johtaisi vammautumisiin ja kuolemiin. Virukselta suojautuminen ja mahdollisuus sen tukahduttamiseen lakaistaan maton alle.
Karanteeneja ja eristystä koskevien ohjeistusten kritiikissä onkin tuotu esille koronavirusta koskeva tieteellinen näyttö. Korona on pikemminkin monielinsairaus, ei hengitysinfektio. Toistuvat koronatartunnat lisäävät riskejä monenlaisiin terveysongelmiin, kuten pitkään koronaan. Samoin koronan leviämisestä vastaavat pääosin oireettomat tartuttajat, joten perheenjäsenten kehottaminen toimimaan normaalisti kun perheessä on koronaa sairastava, on vastuutonta. THL:n näkemykset ovat ristiriidassa kansainvälisen tutkimusnäytön kanssa ja CDC:n kohdalla on selkeästi näkynyt maan elinkeinoelämän toiveiden vaikutus. Mandy Cohenin sanomisissa immuniteetin vaikutuksesta on myös samaa kuin aiemmin käsitellyssä asiantuntijoiden tavassa väärinkäyttää hybridi-immuniteetin käsitettä jonkinlaisena suojatoimien korvikkeena.
Koronaan sairastunut on yleensä tartuttava yhdestä kahteen päivää ennen oireiden alkua, ja pysyy tartuttavana viidestä kymmeneen päivään oireiden alettua. Kaksi kolmasosaa koronan sairastaneista on edelleen tartuttavia viiden päivän kuluttua oireiden alusta, samansuuntaista siis CDC:n arvion kanssa. Tartuttavuudessa voi olla yksilöllisiä eroja: sairastunut voi olla tartuttava pidemmänkin aikaa, etenkin jos korona on sairastettu vakavana tai hänellä on immuunipuutos. Tällöin tartuttavuus voi kestää useita viikkojakin tai jopa kuukausia. On myös ääritapauksia, joissa korona on sairastettu lievänä ja vaikka oireet ovat hävinneet kymmenen päivän jälkeen, on virusta löytynyt nielusta vielä kuukauden jälkeenkin.
Tutkimusnäytön huomioiden karanteenin ja eristyksen pituuden kannattaisi siis olla ainakin kymmenen päivää. Pituus voi olla myös tätä pidempi, mikäli testi näyttää edelleen positiivista. Korona on vakavampi sairaus hengitystieinfektioihin verrattuna, joten sen takia varovaisempaa lähestymistapaa karanteeniin ja eristykseen tarvitaan. Viisi päivää on aivan liian lyhyt aika, koska moni voi olla tartuttava vielä silloinkin. Tämä tieteellinen näyttö ei ole kuitenkaan näkynyt ohjeistuksissa, vaan niitä on muutettu usein taloudellisten ja poliittisten intressien takia kansanterveyden kustannuksella. Kun ohjeistetaan, että koronaan voi suhtautua kuin mihin tahansa hengitystieinfektioon ja eristyksestä poistumiseen ei tarvita negatiivista testiä, viruksen holtiton leviäminen sekä oireellisena että oireettomasti jatkuu. Mitä kansanterveyttä tämä on?
1400-luvulla Venetsiaan perustettu erillinen karanteeniasema, lazaretto, jonne kaupunkiin laivoilla saapuvat vietiin odottamaan karanteenin päättymistä.
Mikään esitellyistä keinoista ei yksin torju täydellisesti koronaa, vaan ne kaikki täydentävät toisiaan. Puhutaan niin sanotusta “reikäjuustomallista”, jonka on tehnyt australialainen virologi Ian M. Mackay. Mainituista toimista maskit ja hygienia kuuluvat henkilökohtaisiin vastuisiin, kun taas ilmahygienia, testaaminen ja karanteenit ovat jaettuja vastuita. On myös huomionarvoista, kuinka rokotukset ovat kuvassa henkilökohtaisista vastuista vasta viimeisenä.
"Eläminen koronan kanssa" on usein kiertoilmaus sille, ettei koronalle ei tehdä mitään, minkä takia jatketaan vuodessa 2019 elämisen teeskentelyä. Usein myös sanotaan olkiukkona, että koronan torjuntatoimia vaativat haluavat samanlaisia yhteiskunnan sulkutoimia kuten esimerkiksi vuoden 2020 keväällä. Vaikka yhteiskunnan sulkutoimet ovat tietysti tehokkaita tartuntojen vähentämisessä, ne ovat karkeita toimia joiden taloudellinen ja sosiaalinen hinta on suuri. Tässä kuvaillut toimet sen sijaan oikeasti mahdollistavat oikeasti "koronan kanssa elämisen" ilman ihmisten vapauksiin ja liikkuvuuteen puuttumista. Nämä eivät ole rajoituksia yhteiskunnan sulkujen tapaan, vaan pikemminkin suojatoimia, normaalin elämän mahdollistajia.
Eikä tässäkään vielä kaikki! Näillä keinoilla voidaan myös torjua muita viruksia ja varautua mahdollista seuraavaa pandemiaa varten.
***
Miltä siis näyttäisi elämä koronan tai jonkin tulevan pandemian aiheuttavan viruksen kanssa, jos käytettäisiin reikäjuustomallin antamaa oppia? Tässä on visio tulevaisuudesta, joka ei toivottavasti jää utopiaksi:
Virusten ilmaleviämisestä on tullut yleisesti hyväksytty fakta ja ilmahygieniaa on sen takia ruvettu parantamaan kaikkialla. Miltei kaikissa julkisissa tiloissa on tehostettu koneellinen ilmanvaihto, ilmanpuhdistimia ja far-UVC -lamppuja. Ilmanpuhdistimista saattaa lähteä ääntä, mutta tilojen terveysturvallisuus on muuten melkein huomaamatonta. Kuka tahansa voi tarkistaa sekä julkisten että yksityisten tilojen terveysturvallisuuden seinillä olevista hiilidioksidimittareista.
Tilojen terveysturvallisuudesta on tullut kilpailuvaltti. Etenkin ravintolat, baarit ja yökerhot ovat pyrkineet parantamaan sekä henkilökunnan että asiakkaiden viihtyvyyttä kohentamalla ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdon ylläpitäminen hyvällä tasolla on nähty haasteellisena etenkin ruuhka-aikoina, mutta se on sijoituksena maksanut itsensä takaisin. Asiakkaat ovat ruvenneet karttamaan ravintoloita, joissa on tunkkainen ilma ja joissa ilmanlaatumittari näyttää alituiseen punaista.
Maskeja näkee ihmisten kasvoilla huomattavasti enemmän. Maskeja näkee sekä riskiryhmään kuuluvilla vanhuksilla että terveillä nuorilla; he haluavat sekä pysyä terveinä että välittää muista. Maskeja käytetään vähintään kun ollaan sairaana ja on pakko käydä ihmisten ilmoilla. Maskien käyttämisestä on tehty pakollista paikoissa, joissa on paljon riskiryhmäläisiä eli sairaaloissa ja hoivakodeissa.
Testaamisesta on tullut osa tavallista arkielämää. Tähän on osin vaikuttanut teknologian kehitys, kun testin voi tehdä helposti puhaltamalla kannettavaan testilaitteeseen. Perheenjäsenet testaavat itsensä joka aamu ennen töihin ja kouluun lähtöä. Baarin ovella portsari tarkastaa, että sisään pyrkivät asiakkaat eivät ole liian humalassa, minkä lisäksi hän pyytää heitä puhaltamaan testilaitteeseen; jos on liian humalassa tai testi näyttää positiivista, ei tietenkään pääse sisään. Kouluissa kaikissa luokissa on ilmatestauslaite, joka kerää reaaliaikaisesti ilmanäytteitä virusten varalta. Jos jossain luokassa havaitaan virusta, havainnosta lähtee automaattinen viesti Wilmaan, jotta sairaat ja altistuneet voidaan asettaa ajoissa eristykseen ja karanteeniin.
Eri lähteistä kuten testilaitteista, jätevesiseurannasta ja tehdyistä PCR-testeistä kerätään anonymisoitua dataa avoimeen rajapintaan, joka on kaikkien hyödynnettävissä. Dataa hyödyntämällä onkin tehty usein päivittyviä ennusteita kulloistenkin virusepidemioiden kulusta. TV-uutisissa kerrotaan säätiedotuksen yhteydessä myös virustilanteesta paikkakunnittain samaan tapaan kuin vaikka auringon UV-säteilytilanteesta; näkymättömästä on tehty näkyvää.
Rajanylityspaikoilla ja lentokentillä matkustajat testataan niin ikään puhallustestillä. Positiivisen tuloksen saaneet matkustajat ohjataan erilliseen karanteenihotelliin noin kymmenen päivän ajaksi. Vaikka reikäjuustomallin mukaisesti käytössä on useita suojatoimia, voidaan näin reagoida nopeammin virusten mahdollisiin uudempiin variantteihin ja ehkäistä niiden leviämistä. Testeillä ja karanteeneilla myös lisätään matkustajien omaa turvallisuudentunnetta.
Yhteiskunnassa vallitsee syvä yhteisymmärrys tautien ennaltaehkäisyn tärkeydestä ja ihmisistä välittämisestä. Terveys nähdään osana taloudellista hyvinvointia, ja vaikka kansanterveydelle haitalliset päätökset parantaisivat taloutta lyhyellä aikavälillä, tulisivat ne pitkällä aikavälillä olemaan taloudelle tuhoisia. Virusten terveysvaikutuksista ja suojakeinoista kerrotaan perustuen viimeisimpään tutkimusnäyttöön, ilman kaunistelua ja luottaen ihmisten kykyyn vastaanottaa uutta tietoa. Vanhusten ja riskiryhmien oikeutta elämään kunnioitetaan, ja heille annetaan mahdollisuus osallistua täysipainoisesti julkiseen elämään. Kanssaihmisistä ylipäänsä välitetään, ihmiset haluavat suojella itsensä lisäksi myös toisiaan.
Miksi Suomi vuonna 2025 ei ole lähelläkään tätä tulevaisuutta? Miksi näitä suojatoimia ei nähdä käytettävän? Miksi tieteellisen näytön ja yhteiskunnan toiminnan välillä on ilmiselvä ristiriita?
Yleensä taudinaiheuttajien suhteen puhutaan laumasuojasta, eli kun tarpeeksi iso osa väestöä on immuuni taudinaiheuttajalle rokottamisen tai sairastamisen kautta, se ei enää leviä ja näin suojellaan heitä joilla immuniteettia ei ole. Kun koronavirus alkoi levitä keväällä 2020 eikä rokotteita ollut vielä saatavilla, joissakin maissa päästiin joko tietoisesti valitun strategian tai läpeensä holtittoman toiminnan kautta kokeilemaan, syntyisikö laumasuoja koronaakin vastaan sairastamalla. Brasilian kahden miljoonan asukkaan Manausin kaupunki toimi varoittavana esimerkkinä.
Maan äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro vastusti muiden maiden käyttämiä sulkutoimia viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Bolsonaro näki niiden aiheuttaman taloudellisen vahingon olevan vakavampi kuin itse virus, ja hän yritti pyörtää oikeusteitse eri osavaltioiden kuvernöörien ja kaupunkien pormestarien asettamia rajoituksia. Hänen mielestään viruksen olisi pitänyt antaa levitä, kunnes valtaosa väestöstä olisi saanut tartunnan, ja kuolemiin hän suhtautui sanomalla "kuolema on väistämättömyys, älkää olko nössöjä!" Myös Bolsonaron kannattajat pyrkivät sabotoimaan rajoitustoimia, mikä esti paikallisia viranomaisia toteuttamasta niitä tarpeeksi hyvin.
Seuraukset iskivät rajusti etenkin Manausiin. Kaupungin sairaalat täyttyivät räjähdysmäisesti koronapotilaista, ja niiden eristäminen muista potilaista oli haasteellista; tämän takia myös muista syistä tulleet potilaat saivat usein sairaalasta mukaansa koronatartunnan. Hoitajia ja lääkäreitä ei ollut tarpeeksi, ja suojavälineistä kuten maskeista oli pulaa. Koronavirus levisi etenkin kaupungin laitojen ahtaissa faveloissa, joissa karanteenit ja suojautuminen olivat mahdottomia. Maaliskuusta kesäkuun loppuun virallisten tilastojen mukaan Manausissa koronaan kuoli 3457 ihmistä, mutta puutteellisen testaamisen takia luku oli todennäköisesti isompi. Pelkästään huhtikuussa haudattiin 2435 ihmistä. Haudankaivajien työllisyystilanne parani rajusti, ja joukkohautoja jouduttiin kaivamaan alati kaivinkoneilla. Osa ihmisistä haudattiin puisten arkkujen sijaan pahvilaatikoissa, osa kuoli kaduille.
Manausin ensimmäinen korona-aalto rauhoittui kesällä 2020. Rauhoittumisesta oli maksettu kova hinta. Sao Paulon yliopiston tutkijoiden arvion mukaan Manausin väestöstä noin 76 prosenttia oli saanut koronatartunnan, ja he arvelivat kaupungin olleen maailman ensimmäinen, jossa laumasuoja virusta vastaan olisi saavutettu. He näkivät Manausin kaameiden tapahtumien kertoneen tarpeeksi hyvin, mitä viruksen vapaa leviäminen tarkoitti.
Arvostettu brasilialainen kansanterveyslaitos Oswaldo Cruz -säätiö suosittelikin syyskuussa 2020 kaupungin asettavan rajoituksia liikkumiseen ja liiketoimintaan, koska se arvioi toisen korona-aallon alkavan pian. Pandemian varoiteltiin jatkuvan edelleen. Vaikka varoituksia annettiin monta kertaa, päättäjät viittasivat niille kintaalla. He uskoivat väestön saavuttaneen laumasuojan, mikä olisi tarpeeksi. Oli syntynyt valheellinen tunne, että pahin olisi ohi, suojatoimista voitaisiin luopua ja normaaliin voitaisiin palata melko nopeasti.
Pääsikö Manaus tämän jälkeen helpolla, olihan valtaosalla väestöstä nyt immuniteettia koronavirusta vastaan? Ehei!
Vuoden 2020 lopulla Manausissa alkoi toinen suuri korona-aalto, joka oli edellistä paljon rajumpi. Koska vaaran kuviteltiin olevan ohi laumasuojan takia, maskien käytöstä ja muista suojatoimista oltiin luovuttu, ja juhlapyhät lisäsivät huolettomuutta entisestään. Terveydenhuolto joutui tällä kertaa isommalle koetukselle. Koronapotilaiden määrä oli yhtä lailla edellistä rajumpi, ja he olivat keskimäärin nuorempia. Happipullot alkoivat loppua hengityskoneisiin joutuneilta potilailta, ja lisää jouduttiin hankkimaan naapurimaista. Koronaan sairastuneiden potilaiden sukulaiset jonottivat epätoivoisesti happipullojen täydennystä pitkissä jonoissa.
Lopulta kaupungin terveydenhuolto luhistui tammikuussa 2021. Potilaita jouduttiin kuljettamaan helikopterilla hoitoon muiden kaupunkien sairaaloihin, ja heistä osa kuoli matkalla. Kaupunkiin yritettiin asettaa sulku- ja torjuntatoimia, mutta Bolsonaron kannattajat vastustivat niitä rajusti. Haudankaivajille koitti taas yllätyksellinen uusi sesonkikausi.
Pelkästään tammikuussa 2021 Manausissa koronaan kuoli yli 3200 ihmistä. Brasiliassa ylipäänsä koronakuolleisuus alkoi olla maailman suurimpia, huhtikuussa se oli noin 337 000 ihmistä. Holtittoman suhtautumisen lisäksi koronakuolleisuuteen vaikutti maassa syntynyt uusi koronavariantti P.1, joka oli tarttuvampi ja joka pystyi kiertämään aiempaa sairastamisesta syntynyttä immuniteettia. Variantti levisi myös muualle Etelä-Amerikkaan, mikä johti koronatapausten ja viiveellä myös kuolemien lisääntymiseen naapurimaissa.
Bolsonaron hallinto suhtautui koronavirukseen välinpitämättömästi, minkä lisäksi osavaltion ja liittovaltion viranomaiset väistelivät vastuitaan. Manauksen koronatilanteeseen reagoitiin viiveellä myös siksi, koska torjuntatoimien pelättiin vahingoittavan maan taloutta. Brasiliassa oli jo ennestään ongelmia köyhyyden, eriarvoisuuden, puutteellisen hygienian ja puutteellisen terveydenhuollon kanssa, ja pandemia pahensi niitä entisestään. Myöhemmin vuonna 2021 Bolsonaro pyörsi puheitaan ja sanoi vuoden olevan "rokotusten vuosi", mutta rokotteiden saamisessa maahan ja rokotusohjelmassa oli ongelmia.
Koronan vapaa leviäminen ei ollut tuottanut laumasuojaa sairastamisen kautta, vaan sen sijaan terveydenhuollon kuormitusta, ylimääräistä kuolleisuutta ja kärsimystä. Virus ehti muuntua aiempaa immuniteettia kiertäväksi, ja osa aiemmin sairastuneista kuoli toisen aallon myötä. Harvard T. H. Chan School of Public Healthin epidemiologi William Hanage kommentoi tapahtumia sanomalla "Manauksen tragedian jälkeen toivon, että voimme lopettaa keskustelun pandemian hallinnasta luonnollisesta tartunnasta saadun laumasuojan avulla."
Laumasuoja koronavirusta vastaan ei selkeästi synny sairastamalla, ja kuten aiemmin on käsitelty, virus voi aiheuttaa monenlaisia pitkäaikaisia terveysongelmia. Nykyään käytössä on rokotteita, mutta syntyykö laumasuoja niiden avulla?
Rokotteiden antamasta suojasta
Kuten tunnettua, rokotus on turvallisempi tapa immuniteetin saamiseen. Esimerkiksi Yhdysvaltain tautikeskus CDC arvioi helmikuussa 2024, että päivitetyn koronarokotteen saaneiden todennäköisyys sairastua koronaan oli 54 prosenttia pienempi syyskuun 2023 ja tammikuun 2024 välisellä tarkastelujaksolla. Rokote myös suojaa vakavalta ja sairaalahoitoa vaativalta taudilta, vaikkakin suojan tehokkuus ja kesto voivat vaihdella ihmisestä toiseen, eivätkä immuunipuutoksista kärsivät saa välttämättä riittävää suojaa.
Suojan myötä myös riski pitkään koronaan pienenee. Kaikkiaan 24 tutkimusta käsitelleen meta-analyysin mukaan kolmesti rokotetuilla riski on 68,7 prosenttia pienempi rokottamattomiin verrattuna. Mitä useamman rokotteen on saanut ennen ensimmäistä koronatartuntaa, sitä suurempi suoja pitkää koronaa vastaan on ylipäänsä.
Tällä hetkellä käytettävien lihakseen pistettävien koronarokotteiden keskeisimpänä ongelmana kuitenkin on, etteivät ne estä tarpeeksi hyvin tartuntoja ja viruksen leviämistä. Ne vähentävät kuitenkin sairaalahoidon ja kuolemien määrää kehittämällä kehon yleistä immuniteettia. Kun rokotettu saa koronatartunnan, ehtii virus levitä ylähengitysteissä ja tehdä tihutöitään elimistössä ennen kuin rokotuksen luomat vasta-aineet ehtivät hyökätä sen kimppuun. Tämän takia rokotettukin voi saada tartunnan ja levittää virusta eteenpäin.
Myös rokotuksesta saatu suoja hiipuu. Italialaisessa meta-analyysissa arvioitiin, että kaksi annosta yleisimpiä koronarokotteita saaneiden rokotettujen suoja koronatartuntaa vastaan oli yhden kuukauden jälkeen noin 53 prosenttia. Kuuden kuukauden jälkeen suoja tippui 14 prosenttiin ja yhdeksän kuukauden jälkeen yhdeksään prosenttiin. Rokotussuojan hiipuminen korostui vuonna 2022 kun omikronvariantti alkoi levitä, mistä pääteltiin alkuperäiselle virukselle suunniteltujen rokotteiden olevan heikompia sitä vastaan. Tehosteannokset palauttivat suojaustason samalle tasolle, mitä se oli kahden annoksen jälkeen; kuukauden kuluttua se oli 60 prosenttia, ja yhdeksän kuukauden kuluttua 13 prosenttia.
Koronatapaukset ja rokotuskattavuus tilastoituna Israelissa joulukuusta 2020 huhtikuuhun 2022. (ourworldindata.org)
Israel toimii hyvänä esimerkkinä nykyisten koronarokotteiden antaman suojan puutteellisuudesta ja hiipumisesta. Maa aloitti nopean rokotuskampanjan vuoden 2020 lopulla, ja asetti tavoitteekseen rokottaa yli puolet väestöstään kahdella annoksella maaliskuuhun 2021 mennessä. Rokotteet antoivat hyvän suojan alkuperäistä koronavirusta vastaan, ja rokotekattavuuden kasvaessa koronatapaukset, kuolemat ja sairaalahoito vähenivät tasaisesti. Kuitenkin heinäkuun 2021 lopulla koronan helpommin tarttuva deltavariantti alkoi levitä, mikä johti isoon aaltoon. Sairaalaan päätyneistä israelilaisista valtaosa oli täysin rokotettuja, ja he olivat yli 60-vuotiaita. Tämän nähtiin olevan merkki rokotussuojan nopeasta hiipumisesta ja deltavariantin kyvystä väistää immuniteettia, olihan osa väestöstä rokotettu jo vuoden alussa.
Asiantuntijat korostivat, että vaikka rokotteet antoivat paremman suojan vakavaa koronaa vastaan, suoja ei ollut täydellinen eivätkä rokotteet näin olleet mikään pandemian pysäyttävä ihmelääke. He kuitenkin näkivät rokotteet tärkeänä työkaluna pandemian hallinnan kannalta, joiden rinnalla tulisi käyttää muita toimia kuten maskeja.
Israel aloitti elokuussa tehosterokotuskampanjan paikkaamaan rokotussuojan hiipumista, mikä auttoi saamaan delta-aaltoa alas. Vuoden 2021 lopulla omikronvariantti kuitenkin alkoi levitä rajusti, ja se pystyi vielä paremmin kiertämään rokotuksista tai sairastamisesta saatua immuniteettia; sen aiheuttama aalto sai delta-aallon näyttämään pieneltä tuhnulta.
Nykyisten rokotteiden ongelmien korjaamiseksi kehitteillä on useita seuraavan sukupolven koronarokotteita.
Seuraavan sukupolven rokotteista eniten huomiota ovat keränneet nenäsuihkeena annettavat rokotteet, joiden on tarkoitus suojata paremmin tartunnoilta, tulevilta koronavarianteilta ja luoda immuniteetti limakalvojen tasolla. Koska koronavirus tunkeutuu yleensä ensimmäisenä nenään, rokotteen luomien vasta-aineiden on tarkoitus hyökätä sitä vastaan jo tässä vaiheessa. Jos tartunnan ja leviämisen pystyisi tehokkaasti estämään jo näin aikaisin, syntyisi eräänlaisena Graalin maljana pidetty sterilisoiva immuniteetti. Tavallinen immuniteetti yleensä vähentää taudin oireita muttei välttämättä estä tartuntaa, mihin verrattuna sterilisoiva immuniteetti antaisi täydellisen suojan. Tämä olisi merkittävä läpimurto koronaviruksen torjunnan kannalta.
Koronaviruksen jatkuvan muuntumisen takia rokotevalmistajat joutuvat joka vuosi päivittämään rokotteitaan uusia koronan variantteja vastaan, mutta uuden rokotteen tultua markkinoille kiertävä variantti ehtii olla jo ihan uusi. Uuden sukupolven rokotteiden tarkoitus on paremman tartuntojen estämisen lisäksi suojella myös uudempia variantteja vastaan, jolloin vältytään jatkuvalta kilpajuoksulta nopeasti muuntuvan viruksen kanssa.
Esimerkiksi Suomessa Rokote Laboratories Finland Oy kehittää tällä hetkellä nenäsuihkeena annettavaa FINCoVac-koronarokotetta, joka hyödyntää pitkään kehiteltyä geeninsiirtoteknologiaa. Rokotteen tarkoitus on olla helposti muunneltava, jotta uusien koronavarianttien tuomaan haasteeseen voidaan vastata. Geeninsiirtoteknologian avulla halutaan myös tehdä samankaltaisia rokotteita muita viruksia vastaan.
Heinäkuussa 2024 yhtiö jätti arvioitavaksi ensimmäisen kliinisen lääketutkimuksen lupahakemuksen rokotetta varten, ja toimitusjohtaja Erkko Ylösmäen mukaan "rokote on toiminut odotusten mukaisesti kaikissa tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa". Kliinisessä lääketutkimuksessa on tarkoitus tutkia rokotteen luomaa suojaa koronavirusta vastaan, turvallisuutta, antotapaa ja annostasoa. Lääketutkimus aloitettiinkin tammikuussa 2025. Lääketutkimus voitiin arvioiden mukaan aloittaa saman vuoden lopulla. Lääketutkimuksen keston ja rokotetuotannon haasteiden takia rokote saadaan arvion mukaan markkinoille noin vuonna 2026 tai 2027.
Koronarokotteita päivitetään vuosittain vastaamaan viimeisimpiä variantteja, joten omasta rokotussuojasta kannattaa pitää huolta ottamalla rokote tasaisin väliajoin. Rokotteiden tuoma suoja ei ole kuitenkaan täydellinen koronaviruksen torjunnan kannalta, minkä lisäksi virus myös muuntuu jatkuvasti immuniteettia kiertäväksi. Israel on hyvä esimerkki väestötasolla rokotusten tuomasta epätäydellisestä suojasta ja viruksen muuntumisen vaikutuksesta. Seuraavan sukupolven rokotteiden odotetaan antavan pidemmän ja kestävämmän immuniteetin koronavirusta ja sen eri variantteja vastaan, ja eniten potentiaalia nähdään nenäsumutteena annettavissa rokotteissa. Jos sairastaminen ja rokotus eivät kummatkaan anna tarpeeksi hyvää immuniteettia koronaa vastaan, miten on niiden yhdistelmän laita? Voiko hybridi-immuniteetti tarjota kattavamman suojan kuin pelkkä sairastaminen tai rokotus?
Hybridi-immuniteetti
Koronapandemian yhteydessä hybridi-immuniteetti on noussut viime vuosina keskusteluun. Hybridi-immuniteetilla tarkoitetaan yleensä koronarokotuksesta ja koronatartunnasta syntyvää vahvaa immuniteettia, jonka olisi tarkoitus suojata sekä tartunnoilta että vakavalta taudilta. Vaikka hybridi-immuniteetin uskotaan tuovan paremman suojan, siihen liittyy monenlaisia ongelmia ja riskejä.
Toisin kuin vaikkapa tuhkarokko, koronavirus kuitenkin muuntuu jatkuvasti, kiertäen rokotuksesta ja sairastamisesta saatua immuniteettia. Tuhkarokkoa vastaan voi syntyä parhaimmillaan vuosikymmeniä kestävä immuniteetti rokotusten tai sairastamisen myötä, mutta immuniteetti koronavirusta vastaan voi kestää arvioiden mukaan parhaimmillaan vain joitakin kuukausia. Tällöinkin immuniteetti tarkoittaa immuniteettia vain kulloinkin kiertävää koronan varianttia vastaan. Tiivistetysti sanottuna laumasuoja vaatii kestävän immuniteetin ja taudinaiheuttajan, joka ei muutu liikaa; näin ollen laumasuoja on mahdollinen tuhkarokkoa muttei koronavirusta vastaan. Tämän logiikan mukaan jos rokotteista tai sairastamisesta syntyvä immuniteetti on epätäydellinen, on sitä myös niiden yhdistelmä.
Hybridi-immuniteetin käsitettä kritisoidaan The Lancetissa julkaistussa kirjoituksessa. Vaikka immunologisesti katsottuna sen esitetään tuovan paremman immuniteetin koronaa vastaan pelkkään tartuntaan tai rokotukseen verrattuna, sitä ei tulisi esittää kansanterveydellisenä toimenpiteenä. Ihmisille ei tulisi luoda kuvaa, ettei koronatartunnoilta suojautuminen olisi tarpeellista ja että immuniteetti koronaa vastaan kannattaisi hankkia koronatartunnan avulla. Myös tietyt toimijat ovat vedonneet hybridi-immuniteettiin vastustaakseen suojatoimia, kuten maskien käyttöä ja karanteeneja; tämä nähdään harhaanjohtavana ja riskialttiina etenkin riskiryhmien kannalta.
Emory Universityn tutkimuksessa tutkittiin immuunivastetta ihmisillä, jotka olivat sekä koronan sairastaneita että rokotettuja. Heidän elimistönsä ei pystynyt tuottamaan pitkäkestoisesta immuniteetista vastaavia soluja luuytimeen, jotka vuorostaan tuottaisivat vasta-aineita koronavirusta vastaan. Samankaltaisia soluja kuitenkin löytyi influenssaa tai jäykkäkouristusta vastaan rokotetuilta ihmisiltä, eli heillä näin ollen oli kestävämpi immuniteetti kyseisiä viruksia vastaan. Toisin sanoen hybridi-immuniteettikaan ei pysty tuottamaan pitkäkestoista immuniteettia koronavirusta vastaan.
Koronaan sairastuminen voi aiheuttaa vaurioita useisiin elimiin, vahingoittaa immuunijärjestelmää ja lisätä riskiä pitkäaikaisiin terveysongelmiin. Etenkin koronan toistuva sairastaminen on haitallista. Vaikka The Lancetissa julkaistussa kirjoituksessa varoitellaan, ettei hybridi-immuniteettia tulisi esittää kansanterveydellisenä toimenpiteenä, päättäjät ovat tehneet juuri päinvastoin.
Hybridi-immuniteetin käyttö tulee hyvin ilmi asiantuntijoiden sanomisista, vaikka termiä ei suoraan käytettäisikään: Suomessa esimerkiksi THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek puhuu Iltalehden Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa elokuussa 2021 tartuntojen tuomasta "luonnonsuojasta", "luonnon uudelleenkohtaamisesta" ja "luonnon tehostamisesta". Hän arvelee, että tulevaisuudessa saadaan suojaksi joko koronatartunta tai räätälöity rokote tasaisin väliajoin kulloinkin kiertävää varianttia vastaan. Kun tulevista rokotusannoksista kysytään, hän vastaa "katsotaan että riittääkö se kolmas ja luonnonsuojat päälle". Toistuvat koronatartunnat esitetään siis muka rokotusten suojan täydennyksenä tai rokotuksen korvikkeena erilaisia kiertoilmauksia käyttämällä.
Joulukuussa 2021 THL:n johtava asiantuntija ja rokotusohjelman ohjaustiimin tiimipäällikkö Mia Kontio toistaa Nohynekin sanomisia THL:n virallisessa lasten rokotuksia käsittelevässä tilaisuudessa: "-- Jos ja kun virusta väestössä kiertää, me emme tarvitse uusia rokotuskierroksia, vaan me saamme sitten luonnonbuustereita. Eli kun kohtaamme virusta, meidän immuniteettimme vahvistuu siinä." Tämän takia hän näkee tulevaisuudessa koronarokotukset tarpeellisina lähinnä riskiryhmille. Terveillä nuorilla ja aikuisilla hän näkee useammat rokotuskierrokset tarpeettomina, koska viruksen kierrosta tulee "luonnonrokotusta jatkuvasti".
Kolmas esimerkki tulee Australiasta. Joulukuussa 2024 Sky Newsin haastattelussa epidemiologi tohtori Clay Colledge sanoo, että koronan tehosterokotuksen voi käydä hakemassa, jos siltä tuntuu. Hän kuitenkin väittää, että koska virus kiertää jatkuvasti ja virus käyttäytyy "suhteellisen suotuisasti", tulee siitä "luontaista immuniteettia" eivätkä rokotukset siis olisi tarpeellisia. Colledge myös sanoo sairastaneensa koronan noin 4–5 kertaa vuoden aikana koska koronapotilaita on paljon ja väittää voivansa hyvin, mitä nyt on vain "vanha, väsynyt ja ärtynyt" pitkien työvuorojen takia – ottaen koronan terveyshaitat huomioon, tätä sopii epäillä. Toistuvat koronatartunnat lisäävät tutkitusti riskiä pitkään koronaan, mitä Colledge vähättelee muiden virusten aiheuttamien pitkittyneiden oireiden ja omasta mielestään sairauden epäselvän määritelmän takia.
Kaikkia kolmea esimerkkiä yhdistää koronan toistuvan sairastamisen esittäminen hyödyllisenä, mikä on tarkoituksellista yleisen mielipiteen manipulointia. "Luonnon uudelleenkohtaamisen" kaltaisilla ilmauksilla pyritään peittämään koronan todelliset riskit. Koronan terveysvaikutukset ja toistuvan sairastamisen tuomat pitkäaikaiset haitat jätetään huomiotta, samoin tämän kaiken vaikutus kansanterveydelle. Hybridi-immuniteetin käsitettä on siis käytetty väärin perustelemaan, miksi sairastaminen olisi hyvästä ja miksi suojatoimet eivät olisi tarpeellisia. Tällaisten harhaanjohtavien väitteiden viljely luo väärän mielikuvan koronaviruksen vakavuudesta ja horjuttaa luottamusta tieteeseen ja asiantuntijoihin.
Rokotussuosituksista ja lopuksi
Hybridi-immuniteetin käsitteeseen kuuluu tietysti rokotuksen kautta saatu suoja, mutta rokotussuosituksissa on eroja Suomen ja esimerkiksi Yhdysvaltojen välillä. Yhdysvalloissa CDC suosittelee rokotteen yhden annoksen perussarjaa kaikille kuutta kuukautta vanhemmille, Suomessa THL taas suosittelee sitä kaikille 18 vuotta (riskiryhmillä 12-17 vuotta) täyttäneille ja vanhemmille.
Suomessa koronan tehosterokotteita annetaan maksutta 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille sekä kaikille täysi-ikäisille riskiryhmään kuuluville; Yhdysvalloissa noihin ryhmiin kuulumaton voi hakea tehosteen maksua vastaan apteekista. Ennen syyskuuta 2024 alle 65-vuotiaan perusterveen oli hankala saada tehosterokotteita, koska THL ei ollut ottanut sitä varsinaisiin rokotesuosituksiinsa, joita valtaosa hyvinvointialueista linjasi noudattavansa. Tätä on kritisoitu, koska näin osa väestöä jää ilman rokotussuojaa ja altistuu suuremmalle riskille sairastua vakavasti.
Koska tehosteita pantattiin Suomessa, monet joutuivat hakemaan niitä ulkomailta kuten Virosta. Panttaamista kritisoitiin, ja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kiistelikin koronarokotusten laajentamisesta pitkään THL:n kanssa. Lopulta syksystä 2024 lähtien alle 65-vuotiaat perusterveet ovat voineet hakea tehosteita maksua vastaan apteekeista tai yksityisiltä lääkäriasemilta.
THL:n linjaa rokotteista on arvosteltu, koska sen nähdään eroavan paljolti muista maista kuten Yhdysvalloista. Esimerkiksi lokakuussa 2024 Helsingin yliopiston tutkijatohtori Lotta Oksanen ja Lapin hyvinvointialueen infektioylilääkäri Markku Broas näkivät sen "hämmentävänä". Tiukat rajat rokotettaville ihmisryhmille nähtiin liian tiukkoina ja poikkeuksellisina. Heidän mielestään koronarokotteita pitäisi tarjota ja suositella saaman tapaan kuten esimerkiksi influenssarokotteita, eli riskiryhmien lähipiirille ja terveydenhuollon henkilökunnalle. Samoin koronan riskiryhmät tulisi määritellä kuten influenssassa ja rokottautumiseen tulisi kannustaa. THL:n rokotussuosituksissa ei myöskään ole huomioitu koronan pitkäaikaisia terveyshaittoja tai sairaspoissaoloja, minkä haastateltu THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek myöntääkin. Nohynek myös väittää, että koronataudin kuva on muuttunut vuodesta 2020, jolloin rokotus- ja eristystoimet olivat kattavampia eikä väestössä ollut ollenkaan immuniteettia. Hän siis käyttää "väestön immuniteettia" hybridi-immuniteetin sijaan ja perustelee näin, miksi yhtä laaja rokottaminen ei olisi muka tarpeellista.
Liian kapeiden rokotussuositusten ja rokotusten huonomman saatavuuden ongelmana on, että väestön rokotussuoja ei pysy tarpeeksi hyvänä. Valtaosa työikäisestä väestöstä on saattanut käydä hakemassa korkeintaan silloin määritellyn perussuojan mukaiset kaksi rokotusta ja yhden tehosteen vuonna 2022, ja koska rokotussuoja hiipuu, ei siitä enää ole juuri mitään jäljellä. Kun osa väestöä ei saa rokotteita, he taas saavat "luonnonsuojaa", mikä kuitenkin tarkoittaa suurempaa riskiä vakavalle sairastumiselle.
THL:n kummallinen viestintä ei myöskään auta asiaa: syksyllä 2024 Yle julkaisi sen ohjeita artikkelissa "Älä ota tehosterokotetta tai tee kotitestiä, jos olet perusterve – tässä THL:n seitsemän neuvoa koronan varalle". Artikkeli luo harhaanjohtavan kuvan, ettei perusterveiden tarvitsisi välittää koronaviruksesta ja hakea rokotetta (vaikka he nyt voivat), mikä heikentää rokotesuojaa ja lisää riskiä vakavaan sairastumiseen. Jos kotitestiä ei tehdä, saattaa huomaamattaan levittää koronavirusta kanssaihmisiin, joista osa voi olla riskiryhmiä. Tämä taas voi pahimmillaan johtaa vakaviin sairastumisiin ja kuolemiin. Artikkeli on kokonaisuudessaan merkittävässä ristiriidassa kansainvälisen tutkimusnäytön kanssa. Rokotteen ottamatta jättämiseen kannustaminen on myös kummallista etenkin nyt, kun perusterveet voivat hakea niitä omalla rahalla.
THL:n varovaisen linjan ja kummallisen viestinnän voi osittain selittää hybridi-immuniteetin väärinkäytöllä. Viestinnässä on vihjailtu, että koronatartunta toimisi eräänlaisena "luonnonrokotuksena" ja että rokotukset eivät olisi tarpeellisia kaikille. Tämä on merkittävässä ristiriidassa kansainvälisen tutkimusnäytön kanssa ja luo harhaanjohtavan kuvan koronaviruksen vaarallisuudesta. Kun koronaviruksen vaarallisuudesta ja rokotusten tuomasta suojasta puutteineen on paljolti tutkimustietoa, rokotteiden ottamatta jättämiseen kannustaminen vuonna 2024 on vastuutonta. Terveysviranomaisten tulisi perustaa suosituksensa aina tieteelliseen näyttöön ja kommunikoida kansalaisille avoimesti ja selkeästi.
***
Manausin kaupunki Brasiliassa ja Israel edustivat vastakkaisia näkökulmia laumasuojan tavoitteluun koronavirusta vastaan. Manaus osoitti, että laumasuojan hakeminen sairastamisella aiheuttaa kärsimystä, kuolemia ja terveydenhuollon luhistumisen. Israel osoitti, ettei kattavasta rokottamisesta huolimatta pysytä nopeasti muuntuvan viruksen perässä.
Toisin kuin ennen on arveltu, rokotukset ja sairastaminen eivät tuo koronavirusta vastaan kestävää immuniteettia eivätkä näin ollen laumasuojaa. Vaikka rokotteet suojaavat vakavaa sairastumista ja kuolemaa vastaan, eivät ne suojaa tarpeeksi hyvin tartunnoilta, minkä lisäksi suoja hiipuu. Vielä kehitteillä olevien seuraavan sukupolven rokotteiden toivotaan antavan paremman suojan, ja niistä etenkin nenärokotteissa nähdään paljon potentiaalia.
Hybridi-immuniteettikaan ei tuo kestävää suojaa koronaa vastan. Käsitettä on väärinkäytetty manipuloivasti koronan vähättelyn välineenä. Toistuva sairastaminen esitetään terveydelle hyödyllisenä ja säännöllinen rokottautuminen tarpeettomana, millä on vakavia seurauksia. Vaikka hybridi-immuniteetti ei toimi käytännössä, sitä käytetään edelleen kierrellen.
Rokotteita on pantattu suosituksiin perustuen, mitä on kritisoitu. Kun koronarokotteita ei saa samoin kriteerein kuin influenssarokotteita eikä tehosteiden ottamiseen kannusteta, voi rokotussuoja osalla ihmisistä jäädä puutteelliseksi, millä on myös haitallisia seurauksia. Tämä on hyvä esimerkki hybridi-immuniteetin väärinkäytöstä, jossa oletetaan virheellisesti, että sairastaminen koronaviruksen tuo riittävän suojan. Rokotteiden panttaaminen heikentää rokotussuojaa väestössä, luo eriarvoisuutta ja voi vaarantaa kansanterveyden.
Pelkät rokotteet eivät riitä koronan torjuntaan. Mitä enemmän koronavirus leviää, sitä enemmän se myös muuntuu immuniteettia kiertäväksi. Nopean muuntumisen ja toistuvien tartuntojen seurauksena rokotteet ja vasta-ainehoidot menettävät tehokkuuttaan. Ensimmäiset koronaa vastaan tehdyt rokotteet ja vasta-ainehoidot eivät enää toimi nyt kiertäviä variantteja vastaan. Viruksen kehitystä on tarkkailtava, ja jotta sen muuntumista voidaan hidastaa, sen leviämistä on vähennettävä.
Toisin sanoen koronan torjuntaan tarvitaan muutakin kuin vain rokotuksia. Mitä muita keinoja koronaviruksen leviämisen hidastamiseen ja yhteiskunnan suojaamiseen sitten on?
Influenssa- ja koronakuolemat Yhdysvalloissa tammikuusta 2018 maaliskuuhun 2023.
Koronaa usein vähätellään väittämällä sen olevan yhtä vaarallinen (tai vähemmän vaarallinen) kuin influenssa, usein samankaltaisten oireiden takia. Nykyään kiertävän koronaviruksen "koko nimi" on kuitenkin "SARS-CoV-2", eli se on yli 20 vuotta sitten Kiinan Guangdongista lähteneen SARS-koronaviruksen (Severe Acute Respiratory Syndrome eli "äkillinen vakava hengitystieoireyhtymä") jälkeläinen. Alkuperäinen SARS aiheutti keuhkojen verisuonien vaurioita, edeten pahimmillaan keuhkokuumeeksi tai jopa äkilliseksi hengitysvaikeusoireyhtymäksi. SARS aiheutti maailmanlaajuisen epidemian helmikuussa 2003, mutta sen leviäminen saatiin pääosin pysäytettyä kansainvälisellä yhteistyöllä saman vuoden heinäkuussa.
Korona ja influenssa ovat myös muilta osin erilaisia. Yhdysvaltalaisessa sairaalahoitoon päätyneitä potilaita koskeneessa tutkimuksessa vuodelta 2021 influenssapotilaisiin verrattuna koronapotilaat mm. päätyivät tehohoitoon tai hengityskoneeseen ja kuolivat useammin. Koronapotilaat olivat myös sairaalassa influenssapotilaita pidempään.
Koska koronavirus on paljon influenssaa tarttuvampi, voi se aiheuttaa paljon enemmän ja nopeammin tartuntoja ja viiveellä myös kuolemia. Yhdysvalloissa influenssa tappoi lokakuusta 2019 huhtikuun alkuun 2020 24 000 – 62 000 ihmistä, mikä tarkoitti 331 kuolemaa per päivä. Koronavirus sen sijaan tappoi helmikuusta huhtikuuhun 2020 yli 62 850 ihmistä, mikä tarkoitti noin 739 kuolemaa päivässä. Jo tuolloin koronavirus teki siis kahdessa kuukaudessa sen, mihin influenssalla kesti puoli vuotta. Tämän jälkeen koronavirus on muuntunut vielä helpommin tarttuvaksi eikä suojatoimia ole laajalti käytössä, mikä korostaa eroja influenssaan etenkin kuolemien osalta entisestään.
On totta, että osalle ihmisistä korona voi lievimmillään aiheuttaa flunssan tai influenssan kaltaisia oireita. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien ihmisten kohdalla; vaikka tauti ei tapa tai aiheuttaa vain lieviä oireita, ei se silti ole vaaraton. Taudin akuutti vaihe on vain jäävuoren huippu.
Lievänäkin sairastettuna riski sydän- ja verisuonitauteihin (mm. aivoverenkiertohäiriöt, rytmihäiriöt, iskeeminen sydänsairaus, sydänpussitulehdus, sydänlihastulehdus, sydämen vajaatoiminta ja tromboembolinen sairaus) kasvaa. Riski on vielä vuoden jälkeenkin 39 prosenttia suurempi verrattuna koronaa sairastamattomiin; pienempi kuin sairaalaan tai tehohoitoon viedyillä koronapotilailla, mutta silti merkittävä. Tämäkin tarkoittaa yli kolminkertaista riskiä sydänlihastulehdukseen ja kaksinkertaista riskiä keuhkoveritulppaan.
Koronavirus voi myös aiheuttaa vaurioita aivoissa ja hermostossa sekä häiritä aivoveriesteen toimintaa. Lieväkin korona voi myös tuoda mukanaan neurologisia oireita. Näitä ovat mm. heikkouden tunne, väsymys, hajuaistin katoaminen, "aivosumu", masennus, sekä keskittymis- ja muistihäiriöt. Syyskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan koronan takia sairaalahoitoon joutuneiden kognitiivisten taitojen heikkeneminen vastaa aivojen ikääntymistä noin 20 vuodella.
Koronan sairastaminen myös heikentää immuunijärjestelmän toimintaa, oli kyse sitten lievästä tai vakavasta taudista. Koronavirus pystyy tunkeutumaan taudinaiheuttajien tunnistamisesta ja pitkäaikaisesta immuniteetista vastaaviin T-soluihin ja aktivoimaan niiden itsetuhomekanismin. Immuunisolujen säätelymolekyylien määrä kasvaa, mikä voi kertoa immuunijärjestelmän säätelyhäiriöstä. Kun tämän seurauksena immuunijärjestelmä on heikentynyt, on ihminen alttiimpi sairastumaan erilaisiin sairauksiin, jotka olisivat ennen olleet haittana vain harvemmin. Esimerkiksi viimeaikaisen RS-viruksen ja keuhkokuumeen laajan leviämisen ja vakavamman sairastamisen on nähty johtuvan koronaviruksen aiheuttamasta immuunijärjestelmän säätelyhäiriöstä. Myös syöpätapausten määrän lisääntymisen on spekuloitu johtuvan koronaviruksesta.
Jokainen koronatartunta lisää myös kumulatiivista riskiä pitkäaikaisiin terveysongelmiin, kuten diabetekseen, munuaistautiin, elinvaurioihin ja mielenterveyden häiriöihin. Pitkäaikaisista koronan sairastamisen jälkeisistä oireista käytetään nimitystä "pitkä korona" (engl. long covid). Pitkä korona määritellään krooniseksi monijärjestelmälliseksi sairaudeksi, joka vahingoittaa useita elimiä ja jolla voi olla merkittävästi elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia. Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan pitkä korona tarkoittaa oireiden jatkumista tai uusien ilmaantumista kolme kuukautta alkuperäisen sairastumisen jälkeen, ja nämä oireet ovat kestäneet vähintään kaksi kuukautta ilman mitään selitystä.
Arviot pitkän koronan esiintyneisyydestä vaihtelevat riippuen tutkimuksista ja tarkastelluista maista: WHO:n määritelmän mukaan se on 10 – 20 prosenttia kaikista koronaan sairastuneista maailmanlaajuisesti, Afrikkaa koskeneessa tutkimuksessa se oli taas melkein 50 prosenttia. Kumulatiivisesti arvioituna pitkään koronaan arvioidaan sairastuneen noin 400 miljoonaa ihmistä. Pitkästä koronasta toipumista arvioivat tutkimukset ovat vähäisiä ja epäjohdonmukaisia. Kuitenkin yksittäisiä tapauksia arvioineissa tutkimuksissa toipuneiden määrä on alhainen vuoden kuluttua sairastumisesta ja useissa tutkimuksissa kahden vuoden jälkeen toipuneita on vain 7–10 prosenttia.
On huomattavaa, kuinka pitkä korona voi muuttaa täysin myös perusterveen ja hyväkuntoisen ihmisen elämän. Esimerkkejä on ties kuinka paljon, eivätkä lapsetkaan säästy siltä:
Tässä kohtaa joku voi sanoa myös influenssalla olevan pitkäaikaisia jälkivaikutuksia terveydelle. Washington University School of Medicinen sairaalapotilaita koskeneessa tutkimuksessa todettiinkin, että sekä korona että influenssa voivat aiheuttaa niitä. Koska virukset ovat erilaisia, ovat nämä pitkäaikaiset jälkivaikutuksetkin kuitenkin erilaisia. Riski kuolemiin, sairaalahoitoon ja sisäelinvaurioihin oli korkeampaa koronapotilailla. Nämä sisäelinvauriot koskivat koronapotilailla yleensä useita elimiä, siinä missä influenssapotilailla ne keskittyivät pääosin hengityselimiin. Toisin sanoen influenssa on koronaan verrattuna enemmän hengitystievirus.
Jos korona on muka yhtä vaarallinen kuin influenssa, miten se voi aiheuttaa tätä kaikkea? Mitä tästä kaikesta voidaan päätellä? Korona on monielinsairaus, joka päätyy elimistöön hengityselinten kautta. Koronan toistuva sairastaminen voi tuoda monenlaisia terveysongelmia, eikä yksikään kerta ole vaaraton. Immuunijärjestelmän vauriot tekevät ihmisen alttiiksi vielä useammille terveysongelmille. Pitkä korona voi kääntää elämän päälaelleen. Usein puhutaan erikseen perusterveistä ihmisistä, joille korona ei ole muka vaarallinen ja riskiryhmistä, joiden tulisi suojautua. Näiden asioiden takia pikemminkin korona on meille kaikille vaarallinen ja meidän kaikkien kannattaa suojautua.
Koska media antaa kritiikittä äänen ties mille huithapeleille, jotka eivät seuraa kansainvälistä tutkimusta koronaviruksesta, me täällä Koronakanavalla päätimme luoda heidän toistuvista väitteistään bingon vanhan kunnon hevonpaskabingon tapaan.
Bingon avulla naamapalmuttelu ja otsasuonen sykkiminen vaihtuvat viihteeksi, kun seuraa koronaa koskevaa uutisointia mediassa. Kun löydät artikkelista tai videosta ruudukosta löytyvän termin, merkkaat sen ruudukkoosi. Kun saat muodostettua viiden suoran joko vaakaan, pystyyn tai vinosti, voit huutaa tutusti “BINGO!” tai esikuvan hengessä “HEVONPASKAA!”
Helsingin Sanomille annetun palautteen inspiroimana julkaisen blogissa taannoin MTV:n uutistoimitukselle antamani palautteen HUSin ylilääkäri Asko Järvisen esittämistä näkemyksistä. MTV:n uutistoimituksella ei ole tapana vastata esitettyyn palautteeseen, mutta palautteesta on ehkä otettu jotain opiksi. Muutama päivä sitten MTV haastatteli HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaista, joka kertoi totuudenmukaisesti koronan vakavuudesta, sen tuomista terveysongelmista ja koronan ilmaleviämisestä – toisin kuin Asko Järvinen.
Hei!
Huomasin että olette haastatelleet HUS:n ylilääkäri Asko Järvistä toukokuun lopussa liittyen koronaviruksen muuntumiseen ja julkaisseet siitä sivuillanne. Lähetän tämän palautteen teille siksi, koska vaikka Järvisen sanomiset ovat merkittävästi ristiriidassa kansainvälisen tutkimusnäytön kanssa, te toistatte niitä kritiikittä.
Asko sanoo seuraavaa:
– Näyttäisi siltä, että virus pystyy kiertämään ja aiheuttamaan sairastumisen, mutta valtaosalle väestöstä koronavirusmuunnokset tuskin tulevat olemaan vaarallisia. Emme palaa lähtöruutuun, Järvinen sanoo.
Oli variantti lievempi tai vaarallisempi, koronan toistuva sairastaminen lisää kumulatiivisesti riskiä kroonisiin terveysongelmiin, joista vakavin on pitkä korona.
Jokainen koronatartunta lisää riskiä sairastua kroonisiin terveysongelmiin, kuten diabetekseen, munuaissairauksiin, elinten vajaatoimintaan ja jopa mielenterveysongelmiin", lääkäri Rambod Rouhbakhsh varoitti American Medical Associationin podcastissa aiemmin tänä vuonna.
"Tämä hälventää myyttiä, jonka mukaan toistuvat kohtaamiset viruksen kanssa ovat lieviä eikä niistä tarvitse huolehtia. Se muistuttaa venäläisen ruletin pelaamista." [...]
Pitkä korona määritellään monijärjestelmäiseksi sairaudeksi, jolla on tuhoisa vaikutus mihin tahansa elinjärjestelmään ja jolla voi olla elinikäisiä seurauksia. Koronan sairastaneiden ihmisten pitkän koronan määrä vaihtelee ristiriitaisesti tutkimusten ja alueiden välillä, ja se vaihtelee noin 10 prosentista huikeaan 50 prosenttiin ihmisistä, jotka ovat saaneet viruksen ja joilla on raportoitu olevan pitkäaikaisia oireita.
Jokainen koronamuunnos voi myös väistää aiemmin saatua immuniteettia, jolloin ollaan miltei nollapisteessä Järvisen sanomisten vastaisesti.
Näyttää siltä, että tämän nopeasti muuntuvan patogeenin päästäminen valloilleen on tarjonnut sille täydellisen laboratorion, jossa se voi testata satunnaisia geenimutaatioita, kunnes koronavirus löytää sellaisen, joka pääsee seuraavan puolustuslinjan ohi ja voittaa muut kannat. Uusi JN.1-kanta, jota kutsutaan myös Pirolaksi, on onnistunut juuri siinä. Yksittäinen mutaatio näyttää vaikeuttaneen immuunijärjestelmiemme tarttumista ja torjumista, mikä tarkoittaa, että aiemmat rokotteet ja tartunnat eivät enää suojaa yhtä hyvin.
Asko sanoo myös seuraavaa:
– Tyypillistä pandemioissa on, että aluksi on pelko ja nähdään myös vaikeampia tautimuotoja, mutta suuren osan sairastettua tauti syntyy laumasuojaa.
Olisiko ehkä kannattanut kysyä, milloin tämä laumasuoja tulee? Esimerkiksi Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa koronaviruksen ilmaantuvuus jätevesianalyysin perusteella on korkeimmillaan sitten kesäkuun 2022, mikä merkitsee “koronan laajentuvaa ja pahentuvaa leviämistä”.
Nyt sanottujen asioiden lisäksi on otettava huomioon, mitä on sanottu aiemmin. Järvinen on monta kertaa osunut harhaan medialle antamissaan kommenteissa, mikä on helposti todennettavissa. Seuraavassa listauksessa on tarpeeksi esimerkkejä:
Sama linja jatkuu, ja media kaikesta huolimatta jatkaa Järvisen näkemysten julkaisua sen kummemmin kyseenalaistamatta. Ei vaadi paljoakaan päättelyä, meneekö listan jatkoksi “valtaosalle väestöstä koronavirusmuunnokset tuskin tulevat olemaan vaarallisia” ja “suuren osan sairastettua tauti syntyy laumasuoja”.
Järvisen linjan pysyminen samana on irvokasta ottaen huomioon Suomen sijoittuminen Euroopan koronakuolemien kärkeen WHO:n tilastojen perusteella. Samoin kuolintilastojen perusteella koronaan kuoli marraskuussa 2023 enemmän ihmisiä kuin kahtena ensimmäisenä pandemiavuotena yhteensä. Myös työeläkkeen määrään vaikuttava elinaikakerroin on muuttunut koronakuolleisuuden takia.
Kuolemien lisäksi pitää myös ottaa huomioon aiemmin mainitut koronan tuomat pitkäaikaiset terveysongelmat, jotka tulevat kuormittamaan yhteiskuntaa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n julkaisussa tämän vuoden kesäkuulta sanotaan seuraavaa:
Pitkän koronan taloudelliset ja sosiaaliset hyvinvointikustannukset ovat dramaattiset: Jopa ilman terveydenhuollon suoria kustannuksia pitkä korona maksaa OECD-maille todennäköisesti jopa 864 miljardia – 1,04 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa elämänlaadun ja työelämään osallistumisen heikkenemisen vuoksi.
Kaiken tämän valossa on edelleen tyrmistyttävää, että MTV JSN:ään kuuluvana mediana antaa näkyvyyttä kritiikittä Järviselle. Järvisen sanomiset ovat ristiriidassa todellisuuden ja kansainvälisen tutkimusnäytön kanssa, ja niiden toistaminen kritiikittä yhä uudelleen ja uudelleen menee propagandan ja disinformaation puolelle. Tällä ainakin varmistatte, ettei koronapandemia tule ikinä olemaan ohi. Peräänkuulutan oikeasti ajan tasalla olevien asiantuntijoiden haastattelemista, reflektointia ja kriittisyyttä.
Minun ei toisaalta pitäisi olla yllättynyt tällaisesta uutisoinnista päätoimittajanne Ilkka Ahtiaisen sosiaalisessa mediassa esittämien näkemysten takia. Järvisen lisäksi myös hänen esittämänsä näkemykset perustuvat enemmänkin omiin uskomuksiin minkään kunnollisen tietellisen näytön sijaan. Päätoimittajanne menee mukaan populistipolitikointiin, jossa sivuutetaan mm. koronaviruksen terveysvaikutukset, pandemian aiheuttamat pelot ja sodan tuomat haasteet. Kuinka pitkään aiotaan koulusulkuja syyttää nuorten pahoinvoinnista? Mitä ovat ne [Ahtiaisen mainitsemat] “todelliset asiantuntijat”?
Kirjoituksessa kritisoitiin Suomen koronapolitiikkaa, jossa rokotteita on pantattu, torjuntatoimet ajettu alas ja kansainväliselle tutkimusnäytölle viitattu kintaalla. Pääsyylliseksi nostetaan THL, joka on vähätellyt koronavirusta jo alusta alkaen ja puhunut rokotuksen ja sairastamisen kautta saavutettavasta "hybridi-immuniteetista" tehdessään samalla rokotetutkimusta. Seuraukset ovat olleet selkeästi nähtävissä, kun Suomen koronakuolemat ovat WHO:n tilastojen mukaan Euroopan suurimpia viimeisen 12 kuukauden ajalta ja vuoden 2023 marraskuussa kuolleisuus oli poikkeuksellisen suurta juuri koronan takia. Scheinin vaati koronatoimista oikeudellista tutkintaa.
Vastineessa Suomen rokotuskattavuuden esitetään kestävän kansainvälisen vertailun, vaikka tehosteita on pantattu eikä niitä ole paljoakaan annettu vuoden 2022 jälkeen alle 65-vuotiaille. Koronan hybridi-immuniteetti esitetään "biologisena faktana", vaikka kansainvälinen tutkimusnäyttö sanoo toisin. Suomen kuolleisuus ei muka ole kovinkaan poikkeuksellista. Koronatauti esitetään endeemiseksi asettuneena hengitysinfektiona (vaikka se on pikemminkin monielinsairaus) muiden joukossa, jonka leviämiseen ei voida vaikuttaa millään toimilla. Moni Rantalan esittämistä väitteistä ammutaan alas vastineen kommenteissa.
Helmikuun lopulla huomasin, että Scheininin kolumni oli poistettu Verde-lehdestä ilman mitään ilmoitusta. Laitoinkin asian tiimoilta sähköpostia Scheininille ja Verde-lehden toimitukselle, mutten saanut vastausta kummaltakaan. Tuntui kömpelöltä, kuinka lehdessä oli tarkoitus käydä väittelyä aiheesta kolumnin ja sitä seuranneen vastineen muodossa, mutta alkuperäinen kirjoitus olikin poistettu.
Myöhemmin maaliskuussa Scheinin kertoi kolumninsa poistamisesta Twitterissä, ja asiasta syntyi laajempaa keskustelua. Verde-lehti julkaisi lopulta pääkirjoituksen, jossa päätoimittaja Johanna Kohvakka selitti, miksi kolumni poistettiin.
Pääkirjoituksessa vakuutellaan, kuinka Verde on sitoutunut faktapohjaisuuteen, klikkiotsikoiden välttämiseen ja "tieteeseen ja tutkimukseen luottamiseen". Koska "lehti oli uudessa tilanteessa" ja oli "vaalikiireitä", Scheininin kolumni meni lehden seulan läpi, ja se sisälsi "väitteitä, jotka eivät kestäneet tarkempaa tieteellistä tarkastelua". Kuka nyt meistä ei olisi ikinä tehnyt mitään hätiköityä "vaalikiireiden" takia?
Pääkirjoituksessa ei tarkenneta, mitä olivat Scheininin esittämät "tieteellistä tarkastelua kestämättömät väitteet". Ongelmalliseksi koettiin, kuinka "juttua jaettiin tiedevastaisissa yhteisöissä". Tiedevastaisista yhteisöistä minulle tulevat mieleen esimerkiksi kreationistit, litteä maa -liike ja astrologit. Koronaviruksen kannalta tämä tarkoittaa yhteisöjä, joissa hylätään tieteellinen näyttö viruksesta, pidetään virusta huijauksena ja nojataan pseudotieteeseen. Miksi tällainen yhteisö jakaisi eteenpäin kirjoitusta, jossa korostetaan koronan haittoja ja torjuntatoimien merkitystä?
Koska Scheinin ei suostunut julkaisemaan kolumnistaan "korjattua versiota", päätettiin se lopulta harkinnan myötä poistaa "lehden linjan vastaisena" päätoimittajan päätöksellä. Mikä tämä Verde-lehden linja siis on?
Vähättelyä ja epäilyksiä
Vihreiden entisen puheenjohtajan ja Verde-lehden silloisen päätoimittajan Osmo Soininvaaran kirjoitus “Covid-19 laantui taudiksi muiden joukkoon” lokakuulta 2022 kertoo linjasta päällisin puolin. Vaikka koronatapausten määrä kasvaa, se on vain “normaalia”, minkä kanssa “on vain tultava toimeen”. Vaikka elinajanodote pienenee, pitkästä koronasta kärsivien potilaiden määrä kasvaa ja ihmisiä kuolee, koronatauti on lopulta kymmenen vuoden kuluttua “laimentunut nykyistä selväksi vaarattomammaksi” toistuvien rokotusten ja sairastumisten myötä. Kirjoituksen olisi saattanut nähdä julkaisuhetkellä toiveikkaana, kun koronarajoituksia oli purettu ja haluttiin “palata normaaliin”, mutta huhtikuussa 2024 tarkasteltuna se on naiivi ja vanhentunut kuin maito. Olisi helppoa tämän perusteella sanoa Verde-lehden linjan edustavan koronan vähättelyä ja lopettaa tähän, mutta asia ei ole niin yksinkertainen.
Tammikuussa 2022 Verdessä julkaistiin Kohvakan kirjoitus "Mitä jokaisen päättäjän tulisi huomioida rajoituksista päätettäessä". Kirjoitus tuntuu kokoelmalta sekalaisia perusteluja Suomen koronalinjalle, viis perustelujen laadusta. Tartuntojen vähentämisen keinoina esitetään lähinnä yhteiskunnan täyssulkujen ja kokoontumisrajoitusten kaltaiset karkeat toimet, maskien tehokkuuden tieteellistä näyttöä epäillään eikä ilmahygieniaa mainita ollenkaan.
"Yhteiskunnallisen elämän pitäminen mahdollisimman normaalina on kansakunnan etu", vaikka se ei tulisi sopimaan yhteen koronaviruksen pitkäaikaisten terveysvaikutusten kanssa. "Oleellista eivät ole päivittäiset tartuntamäärät vaan se, kuinka moni sairastuu vakavasti", mikä jättää huomiotta, kuinka vakavat tautitapaukset, kuolemat ja pitkä korona vähenevät, jos tartuntoja pyritään vähentämään. "Kansainvälisten yksittäisten asiantuntijoiden näkemyksillä ei voi myöskään ohittaa kansallisten asiantuntijoiden näkemyksiä." Entä jos useiden kansainvälisten asiantuntijoiden näkemykset alkavat poiketa kansallisista asiantuntijoista? "Todelliseen asiantuntijuuteen kuuluu olennaisena osana myös kyky muuttaa mielipidettään uuden tiedon valossa", mikä ei ole ainakaan Suomessa näkynyt juuri mitenkään.
Kohvakan mielestä tärkeää on "asiallinen, perinpohjainen ja tutkitulle tiedolle myötämielinen keskustelu", mikä on Scheininin kirjoituksen poistamisen myötä varsinainen ironian huippu.
Kohvakan kirjoituksessa on monta asiaa, johon pureutua. Vielä enemmän pureuduttavaa olisi hänen alkuperäisessä blogikirjoituksessaan Mediumissa vuodelta 2021, joka toimii lähdemateriaalina. Tämän blogikirjoituksen sakeudesta kertoo ihan tarpeeksi, että se on poistettu Mediumista blogialustan sääntöjen vastaisena. On kuitenkin huomionarvoista, kuinka sen linkeistä löytyy Great Barringtonin julistus, mikä on tärkeä johtolanka Verde-lehden linjan ideologisille juurille.
Ideologista laumasuojan haikailua
Great Barringtonin julistus on yhdysvaltalaisten oikeistolaisten akateemikkojen julkaisu lokakuulta 2020, jossa vastustettiin koronan torjuntatoimia kuten täyssulkuja. Torjuntatoimien nähtiin aiheuttavan enemmän vahinkoa itse virukseen verrattuna. Koronaviruksen leviämistä ei tulisi rajoittaa, jotta tarpeeksi moni sairastuisi siihen laumasuojan syntymiseksi. Vakavan koronan riskiryhmäläiset tulisi kuitenkin eristää, ja muut voisivat elää normaalisti. Tätä sanotaan “kohdennetuksi suojaamiseksi”.
Tällaisen strategian toteuttaminen käytännössä herättää monenlaisia kysymyksiä. Miten koronan riskiryhmäläiset tunnistetaan? Miten riskiryhmäläisten eristys toteutetaan ja kuinka pitkään se kestää? Miten koronatartuntojen kasvun myötä otetaan huomioon kuolemien kasvava määrä ja koronan pitkäaikaiset terveysvaikutukset? Julistuksessa ei anneta vastausta yhteenkään näistä kysymyksistä.
Julistuksen taustalla on libertaristinen ajatuspaja AIER (American Institute for Economic Research), joka on yhdistetty ilmastonmuutoksen kieltämiseen ja vähättelyyn, ja sen toimintaa ovat rahoittaneet isot öljy-yhtiöt. Julistusta onkin arvosteltu epätieteellisyydestä, epäeettisyydestä ja ideologisuudesta, ja jos pitäisi listata kaikki sen lytänneet tieteelliset julkaisut ja asiantuntijat, listasta tulisi nälkävuosien pituinen.
Julistuksen tekijöiden viimeaikaiset edesottamukset kertovat heistä ihan tarpeeksi. Stanfordin yliopiston professori ja terveystaloustieteilijä Jay Bhattacharya tuki aluksi Floridan kuvernööri Ron DeSantisin presidentinvaalikampanjaa, ja sen epäonnistuttua hän alkoi tukea toista ehdokasta, rokote- ja juutalaisvastaisuudestaan tunnettua Robert F. Kennedy Jr:ää. Biostatistiikan professori Martin Kulldorff taas sai potkut lääketieteen professuuristaan Harwardista, mikä voi johtua hänen pieleen menneistä ennustuksistaan laumasuojasta ja giljotiinin kuvan julkaisemisesta uhkauksena sosiaalisessa mediassa.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tohtorikoulutettava Kaisa Saurio on tehnyt laajemman, viinin lailla vanhentuneen analyysin Great Barringtonin julistuksesta ja sen yhteyksistä Suomen koronatoimiin. Julistuksen verkkosivuilla oli jonkin aikaa nähtävillä lista kaikista sen allekirjoittajista, ja kun katsoo listan suomalaisia allekirjoittajia lokakuulta 2020 arkistoituna, löytyy sieltä esimerkiksi aiemmin mainittu Merja Rantala. Arkistoituna marraskuulta 2020 suomalaisista allekirjoittajista taas löytyy THL:n nykyinen pääjohtaja Mika Salminen. Päätelkää tästä mitä haluatte.
Vallankäyttöä ja soraäänten hiljentämistä
Koronan vapaasta leviämisestä on seurannut monenlaisia asioita, mutta niitä eivät ole Great Barringtonin julistuksessa ennustettu laumasuoja tai "hybridi-immuniteetti". Kun muut ihmiset elävät "normaalisti" kuin koronaa ei olisikaan eikä torjuntatoimia käytetä, riskiryhmiin kuuluvat joutuvat eristäytymään; heille "normaali elämä" voi tarkoittaa koronaan sairastumista ja kuolemaa. "Muut ihmiset" voivat koronaan sairastuttuaan myös muuttua riskiryhmäläisiksi, jos he saavat arkielämää haittaavia pitkän koronan oireita. Riskiryhmään kuuluvia ihmisiä ei tietoisesti tapeta, he vain sattuvat kuolemaan tämän seurauksena, ja heidät on leimattu "parhaassa kuoliniässä oleviksi" ja hauraiksi. Tätä on sanottukin eugeniikan uudeksi tulemiseksi.
Vapaan leviämisen seuraukset näkyvät myös yhteiskunnallisella tasolla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa CDC:n mukaan aikuisväestöstä 6,8 prosenttia (18 miljoonaa ihmistä) kärsii pitkästä koronasta, mitä pidetään hälyttävänä. The Guardianin haastatteleman asiantuntijan mukaan "kukaan ei tiedä, mitä korona tekee viiden vuoden kuluttua. En usko, että on viisasta heittää kaikkea varovaisuutta pois." Englannissa työpoissaolojen arvioitiin syyskuussa 2023 olleen korkeimmillaan vuosikymmeneen, ja koronan nähtiin olevan yleisin syy lyhyisiin poissaoloihin. Suomessa ympäristöterveyden emeritusprofessori Matti Jantunen on arvioinut koronapandemian aiheuttaneen keskimäärin 84 menetettyä opiskelu- ja työpäivää ja rahallisesti 15,7 miljardin euron tappiot.
Miltä Verde-lehden linja näyttää tässä valossa? Sellaiselta, joka ei kunnioita kaikkien ihmisten oikeutta elämään ja vapauksia. Tämä ei tietenkään ole Johanna Kohvakan, Merja Rantalan ja muiden koronan vähättelijöiden ajaman agendan tiellä. Martin Scheininin twiittiketju kertookin varsin paljon, miksi hänen kolumninsa poistettiin Verde-lehdestä:
Kolumni poistettiin anonyymisti ("hups, juttua ei ollutkaan") ja ottamatta yhteyttä kirjoittajaan. Syytä kysyttyäni päätoimittaja vastasi, että se oli poistettu faktantarkistuksen ajaksi. Julkisesti lehti sanoi (anonyymisti), että faktantarkistuksessa olisi todettu asiavirheitä/2
Kävin 2 pitkää keskustelua päätoimittajan kanssa. Asiavirheiden osoittamisen sijaan hän piti miniluentoja siitä että olin väärässä koska kaikki kuitenkin sairastavat koronan ja siitä syntyy immuniteetti, jne. Kohta kohdalta vastasin, ettei kyse ollut asiavirheestä kolumnissani/3
Eilisen pitkän keskustelumme jälkeen lehti, anonyymisti, julkaisi uuden syyn kolumnini poistamiselle: se oli ristiriidassa "infektiotautiopin ja infektiopidemiologian oppien kanssa". Hyvä niin, kyse oli nyt dogmeista/uskonkappaleista eikä enää väitetyistä asiavirheistä/4
Tämänpäiväinen pääkirjoitus sisältää asiavirheen. En ollut "ulkopuolinen avustaja" vaan edellisen päätoimittajan rekrytoima säännöllinen kolumnisti neljän viikon välein. Kolumnini poistolle esitetään jälleen muuttunut perustelu, se että väärät ihmiset olisivat jakaneet sitä! 5/5
Miniluennointi infektiotautiopin ja infektioepidemiologian perusteista on huvittavaa, koska Linkedin-profiilin perusteella Kohvakalla on vain kauppatieteiden maisterin tutkinto. Käyty keskustelu myös luo vaikutelman, ettei mitään asiavirheitä ole haluttu käsitellä, vaan kun agenda on kerran valittu, sitä taotaan ihmisten päähän. Tämä käy myös ilmi muiden ihmisten kokemuksista:
Johanna Kohvakka oli kuulemani perusteella myös taustalla siinä, että Vihreiden kansanedustajille kierrätettiin mm. Asko Järvistä kertomassa miten koronaan tulee suhtautua jo pandemian alkuvaiheessa. #Laumasuoja. Kohvakka on myös monen muun vastaavan C19 mielipiteen taustalla.
Täytyisi tietää kyseisen päätoimittajan taloudelliset sidonnaisuudet, jotta pääsisi jyvälle siitä, minkä tahon intressejä hän mahdollisesti ajaa. Samainen henkilö kielsi minua hakemasta paikallisen Tieteen ja teknologian vihreiden pj:ksi, koska olen kuulemma tiedevastainen.
Tiedevastaisuutta on hänen mukaansa se, etten hyväksy (vakuutuslääkäri) Markku Sainion teoriaa huolesta ja pelosta sisäilmasta sairastuneiden oireilun selittäjäksi, vaan vaadin aktiivisesti tieteellisen, sisäilman altisteita koskevan tutkimustiedon hyödyntämistä.
Eiköhän nyt ole selvää, mitä ovat nämä Kohvakan paheksumat "tiedevastaiset yhteisöt": sellaiset yhteisöt, jotka perustavat näkemyksensä validiin kansainväliseen tutkimusnäyttöön eivätkä epätieteellisen julistuksen ympärille luotuun agendaan. Sellaiset yhteisöt, jotka eivät usko fatalistiseen kaikkien sairastumiseen vaan korostavat tartuntojen vähentämisen merkitystä koronaviruksen hallinnassa. "Tiedevastaisuus" toimii tässä leimakirveenä, jolla soraäänet pyritään hiljentämään ja asettamaan samaan lokeroon pseudotieteeseen nojaavien rokotevastaisten kanssa. Näin pyritään hallitsemaan keskustelua ja ylläpitämään haluttua narratiivia Suomen koronastrategian kestävyydestä ja laumasuojaideologiasta.
Suomalaisessa julkisessa keskustelussa on usein nähty ongelmana, kuinka asioista pitää olla vain yksi totuus. Tämän totuuden kyseenalaistajat nähdään "veneen keikuttajina" ja "hankalina ihmisinä", jotka tulee sivuuttaa. On aiheita, joissa tieteellinen näyttö on ilmiselvä ja näytön kiistäjät kuuluvat yleensä pseudotieteen ja tieteellisen denialismin piiriin; tällaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, holokausti ja AIDS. Martin Scheininin kolumnin poistamisen olisi saattanut ymmärtää, jos hän olisi vaikkapa väittänyt koronavirusta huijaukseksi ja Illuminatin punomaksi juoneksi. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan hän perusteli näkemyksensä perustuen kattavaan tieteelliseen näyttöön. Hänen kolumninsa poistamisessa Verde-lehti yrittää näyttäytyä "oikean tieteen" vaalijana, joka pyrkii välttämään tasapainoharhan luomisen. Oikeasti heidän edustamansa narratiivi ei kestä laajempaa tarkastelua, joten sitä pyritään suojelemaan.
On herkullisen ironista, kuinka vihreitä arvoja, faktoja ja tiedettä edustava lehti perustaa linjansa koronaviruksesta epätieteelliseen julistukseen, jonka agenda juontaa juurensa ilmastonmuutoksen kieltämiseen. Tämä agenda on johtanut suuriin määriin kuolemia ja vammautumisia, ja johtanut yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tätä agendaa vastustava kirjoitus poistetaan ilman tiedotusta ennakkoon, mikä selitetään "tieteestä ja faktoista välittämiseksi", unohtamatta "vaalikiireitä". Lehden päätoimittaja pyrkii ajamaan agendaa laajemmalle vihreissä ja leimaa vastaväitteiden esittäjät "tiedevastaisiksi" ääriajattelijoiksi.
Verde-lehdellä on totta kai oikeus valita mitä julkaisee. Koska Scheininin kirjoitusta muka "jaettiin tiedevastaisissa yhteisöissä", lehti menee vielä pidemmälle ja haluaa nähtävästi valita myös lukijansa. Lukijat voivat kuitenkin myös valita lehtensä, ja jos välittää oikeasti vihreistä arvoista, faktoista ja tieteestä, parempia vaihtoehtoja on varmasti olemassa.